Epävarmuuksista kohti mielenkiintoisia skenaarioita

Mitä syntyy, jos Nato ja ilmaston ääri-ilmiöt tai digitalisaatio ja maakuntatalous yhdistetään skenaarioharjoituksessa? Juuri näin tehtiin yrittäjien ennakointikoulutuksessa, ja tulokset yllättivät osallistujat. Kymenlaakson tulevaisuudelle merkittävinä pidetyistä epävarmuuksista päästiin kohti silmiä avaavia skenaarioita.

Tulevaisuuteen liittyviä epävarmuuksia on kenties helppo listata varsinkin näin suurten muutosten myllertäessä. On esimerkiksi epävarmaa, mihin sota Ukrainassa voi johtaa tai mitä kaikkia seurauksia jatkuvasti kiihtyvällä digitalisaatiolla voi olla.

Epävarmuudet voivat olla globaaleja tai koskettaa paikallisesti. Mutta mitä saadaan, jos useampia epävarmuuksia yhdistetään? Muun muassa tätä harjoiteltiin kymenlaaksolaisille yrittäjille suunnatussa Future Proof -ennakointikoulutuksessa 15.11.2022.

Menetelmänä epävarmuuksien yhdistämiseen käytettiin skenaarionelikenttää, josta käytetään myös nimeä 2×2-skenaariomalli. Nelikenttään sijoitetut epävarmuudet valittiin ryhmissä keskustelun päätteeksi. Epävarmuuden eri suunnat – ääripäät – yhdistyivät vuorotellen muodostaen neljä erilaista skenaariohahmotelmaa. (Kuva 1.)

Ensimmäinen ryhmistä yhdisti Naton mukanaan tuoman epävarmuuden ilmaston ääri-ilmiöihin. Toinen ryhmä puolestaan pohti digitalisaation ääripäitä ja Kymenlaakson maakunnan taloustilannetta.

Skenaarionelikenttä antoi siis rakenteen, jonka avulla päästiin käsiksi yhdistelmiin, jotka eivät välttämättä ole kaikkein yleisimpiä tai helpoimmin huomioitavissa. Molemmat ryhmät huomasivatkin konkreettisesti, että aluksi erillisiltä tuntuvista epävarmuuksista voi syntyä aivan uudenlaista ajattelua, joka avartaa totuttuja näkökulmia. (Kuvat 2 ja 3.) Seuraavassa on esimerkki tuotetuista skenaarioista molemmilta ryhmiltä.

Ryhmä 1: Naton ja ilmaston ääri-ilmiöiden vaikutukset vahvistuvat

Vaihtoehto, jossa sekä Naton että ilmaston ääri-ilmiöiden katsottiin vaikuttavan Kymenlaaksoon vahvasti, synnytti ryhmässä 1 eniten keskustelua. Nato voisi vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi väestön kehitykseen ja infrastruktuurin laatuun sekä kasvattaa osaajatarvetta – niin hyvässä kuin pahassa.

Turvallisuustilanne voi yhtäältä huonontua Venäjän vaikutusyritysten kasvaessa, mutta myös parantua Naton mukanaan tuoman turvallisuuden myötä. Mielenkiintoisemmaksi asia muuttuu, kun ilmaston ääri-ilmiöt yhdistetään kohtuullisen selkeältä tuntuvaan mielikuvaan Naton vaikutuksista.

Ilmaston ääri-ilmiöt voivat tarkoittaa muun muassa sateiden ja tulvien lisääntymistä sekä lämpöaaltojen pitkittymistä. Nämä vaikuttavat esimerkiksi koneiden, laitteiden ja teknologian kestävyyteen – käytettiin niitä varuskunnissa tai muualla.

Myös ihmisten jaksamiseen ääri-ilmiöillä on oma vaikutuksensa. Lisäksi Venäjällä voisi olla intressi vaikuttaa ihmisiin eripuraa ruokkien: ääri-ilmiöistä kärsivät yleensä eniten muutoinkin huonoimmassa asemassa olevat, eikä syyllisten etsimiseltäkään epätasa-arvoisessa maailmassa vältytä.

Toisaalta voidaan ajatella, että ilmaston ääri-ilmiöt koettelevat vielä voimakkaammin muita maita, jolloin Kymenlaakson varuskunta voisi osoittautua Naton erityisosaajille mielekkääksi palveluspaikaksi. Maakunnassa totuttu osaajapulan eetos saisi näin uusia sävyjä.

Väestön kasvaessa lähiruuasta voi puolestaan tulla harvinaisempaa, kun syöjiä on määrällisesti enemmän ja ilmaston ääri-ilmiöt koettelevat alkutuotantoa. Ainakin tämä lisää vuosittaista vaihtelua satojen määrässä.

Naton myötä mahdollisesti lisääntyvä liikenne – maalla, merellä ja ilmassa – lisää osaltaan myös päästöjä, mikä saattaisi lisätä satoihin vaikuttavia haittoja paikallisesti. Juuri nyt olisikin aika pohtia, voidaanko tätä haittaa kompensoimaan luoda erilaisia malleja.

Ryhmä 2: Kymenlaakson talous nousee ja digitalisaatio väistyy

Toisen ryhmän työskentelyn pohjalta syntyi neljä mielenkiintoista skenaariota, joista tässä artikkelissa esitellään kenties suurimmat epävarmuuden elementit sisältävä skenaario. Nelikentässä yhdistyvät Kymenlaakson positiivinen talouskehitys – maakunta voi taloudellisesti paremmin kuin koskaan – ja digitaalisuudesta siirtyminen kohti analogista maailmaa.

Pelkästään se, mikä voisi keskeyttää jo pitkään jatkuneen digitaalisuuden nousun, on mielenkiintoista. Tarvitaanko ehkä aurinkomyrsky tai erittäin vakavia datan siirto-ongelmia? Joka tapauksessa vaikutukset ovat suuret. Skenaariossa päädyttiin mielenmaisemaan, jossa digitalisaatioon suhtaudutaan menneen maailman ilmiönä, jota suitsetaan kuten tupakointia nykyisin.

Kymenlaakson talouden kukoistaessa myös maakunnan eri alueiden nähtiin menestyvän: sekä kaupunkien keskustat että syrjäalueet voivat hyvin. Ihmiset kohtaavat toisiaan ja nauttivat yhdessä paikallisista kulttuurielämyksistä. Taloudellinen hyvinvointi näkyy myös sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kouluissa.

Kaikki tämä vaatii kuitenkin aivan uudenlaista ajattelua ja toimintaa. Digitalisaatio on tuonut monia palveluita ”käsien ulottuville”, mutta mitä olisikaan elämä, jos liput olisi käytävä ostamassa lippuluukulta, aikataulut tarkistettava paikan päältä tai jos yhteystietoja ei voisi hakea digitaalisesti.

Ehkä puhelinluettelojen paluullekin olisi tilaus analogisessa maailmassa? Vai onko ratkaisu vielä tuntematon: ehkä analoginen ja taloudellisesti menestyvä maakunta on jotain, mitä emme osaa edes vielä ajatella?