Miten saamme yrittäjyyskasvatuksesta lisäarvoa korkeakoulussa?

Uusi lukuvuosi on alkanut, ja sen myötä palautamme mieleen toimintamme tavoitteita. Yrittäjyyden edistäminen on noussut korkeakouluissa entistä tärkeämmäksi päämääräksi. Mutta mistä oikein puhummekaan, kun puhumme yrittäjyydestä korkeakoulukontekstissa?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on korkeakoulujen rahoitusmallissaan vuodesta 2021 lähtien palkinnut oppilaitoksia siitä, että opiskelijat perustavat yrityksiä valmistumisen jälkeen (OKM 2019). Oppilaitoksissa yrittäjyys nostetaan merkitykselliseksi tekijäksi ja osaksi strategioita, mutta edelleen vain harva opiskelija valitsee varsinaisia yrittäjyysopintoja tai perustaa oman yrityksen. Yrittäjyyspuhe keskittyy herkästi kuvaamaan yrittäjyyttä kapeasti liiketoimintana. Tällöin oikea termi lienee yrittäjyyskoulutus.

Yrittäjyyskasvatuksessa meidän tulee laajentaa näkökulmaa pidemmälle. Tavoitteenamme tulee olla opiskelijoiden yrittäjämäisten valmiuksien kehittyminen ja yrittäjämäisten toimintatapojen vahvistuminen. Tällöin toimintamme on yrittäjyyden laajan määritelmän mukaista (Lackéus 2015).

Suomessa virallisissa yrittäjyyttä edistävissä korkeakoulujen linjauksissa korostuvat Salmijärven ja hänen kollegoidensa (2021) tutkimuksen mukaan yrittäjyyden strategisen tason ja yrittäjyyteen liittyvän koulutuksen laaja-alainen kehittäminen. Kuitenkin oppilaitokset itse keskittyvät annetuista tavoitteista enemmän uuden liiketoiminnan synnyttämiseen ja korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen ja muut linjausten tavoitteet jäävät taka-alalle. Korkeakoulut hyötyisivät selkeämmistä ja tarkasti valituista tavoitteista yrittäjyystoiminnoilleen.  (Salmijärvi et al. 2021.)

Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet korkeakouluissa

Kun opintonsa aloittavilta opiskelijoilta kysytään, mitä heille tulee mieleen sanasta yrittäjyys, vastaukset ovat edelleen vahvasti ulkoiseen liiketoimintayrittäjyyteen painottuvia. Ne kuvaavat oletettua työmäärää, taloustilannetta tai työn tuloksia.

Yrittäjämäinen käyttäytyminen tai yrittäjämäisyys tulee esille lähinnä toivottuina luonteenpiirteinä – sekä yrittäjän vapautena ja mahdollisuuksina. Opiskelijoille yrittäjyys on vielä opintojen alkuvaiheessa usein kaukainen ja vieraalta tuntuva asia, joten korkeakouluilla on erinomainen mahdollisuus tehdä sitä opiskelijoille tutummaksi yrittäjyyskasvatuksen avulla.

Sen lisäksi, että ymmärrämme, mitä tarkoitamme puhuessamme yrittäjyydestä ja yrittäjyyskasvatuksesta, meidän tulee miettiä myös mitä me haluamme niiden avulla tehdä. Kun tiedämme tavoitteemme, niitä voidaan helpommin tukea, arvioida ja toteuttaa.

Yrittäjyyskasvatuksen mahdollisuus ja haaste on se, että jos haluamme olla edistämässä yrittäjyyskasvatusta, niin meidän tulee myös toimia yrittäjämäisesti.  Usein meillä yrittäjyyskasvatuksen kehittäjillä olisi syytä lisätä myös omaa asiakaslähtöisyyttämme: kuunnella tarkemmin opiskelijoita.

Yrittäjyyskasvatuksen mahdollisuudet lisäarvon tuottamiseen

Jo vuoden 2009 Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivoissa (OPM 2009) mainittiin keskeisenä tavoitteena yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöjen kehittäminen. Sama toteutuu myös Opetus- ja kulttuuriministeriön uusissa yrittäjyyskasvatuksen linjauksista (OKM 2017), joiden viimeinen painotus keskittyy yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöihin seuraavien linjausten kautta:

– Kokeilukulttuuria vahvistetaan sekä yksilöiden että organisaatioiden tasolla.

– Monipuoliset oppimisympäristöt ovat kehittämisen tukena.

– Kehittyvissä ja innovatiivisissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa tuetaan yrittäjyyden oppimista.

Etenkin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa meidän on uskallettava tarkastella kehittämisalueitamme monipuolisesti eri näkökulmista. Oppilaitokset voisivat saada enemmän lisäarvoa yrittäjyydestä, mikäli opiskelijat saataisiin aiempaa laajemmin yrittäjyysopintojen piiriin.

Tämä edellyttää systemaattisia toimenpiteitä ja yrittäjyyden laajan määritelmän sisäistämistä osaksi pedagogista muutosta. Xamk on tässä hyvällä tiellä, ja monialaisella oppilaitosten välisellä yhteistyöllä on erinomainen mahdollisuus tuottaa lisäarvoa oppilaitoksille itselleen sekä toiminta-alueemme elinvoimaisuudelle.

Lähteet

Lackéus, M. 2015. Entrepreneurship in education. What, why, when, how. Entrepreneurship360 Background paper. LEED (Local Economic and Employment Development) Division of the OECD.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). 2019. Korkeakouluille uusi rahoitusmalli. Viitattu 29.8.2022. Saatavilla: https://okm.fi/-/korkeakouluille-uusi-rahoitusmalli

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). 2017. Yrittäjyyslinjaukset koulutukseen. Viitattu 10.9.2022. Saatavilla: dd81b6e7-888e-45e4-8c08-40d0d5a5277e (okm.fi)

Opetusministeriö (OPM). 2009. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Viitattu 10.9.2022.  Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78869/opm07.pdf

Salmijärvi, T., Siklander, P., Vuopala, E. & Impiö, N. 2021. Yrittäjyyden edistäminen korkeakouluissa – yrittäjyyslinjausten sekä kahden korkeakoulun käytänteiden tarkastelua. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 23 (1), 59–77.