Startup-kehittäminen on oppimispeli, jossa seuraavan liikkeen määrittää käyttäjä

Startup voidaan määritellä aloittelevaksi yritykseksi, joka tähtää nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen löytämällä sopivan skaalautuvan liiketoimintamallin. Startupien liiketoiminnan kehittäminen eroaa perinteisen liiketoiminnan kehittämisprosessista ja perusajatus on testata uutta liikeideaa mahdollisimman nopeasti markkinassa, joka kertoo mihin suuntaan kehitystyötä pitää viedä.

Startup-kehittämisessä kuluttaja ja käyttäjäkokemus ovat kaikki kaikessa. Mitä enemmän uuden tuotteen liiketointamahdollisuuksiin liittyy epävarmuuksia, sitä nopeammin tarvitaan tietoa kuluttajasta ja tämän tarpeista. Tuotekehitystyö on uuden oppimista ja sen oivaltamista, mitä markkina haluaa ja mihin se on valmis.

Kun tuodaan markkinoille jotain aivan uutta, kuluttajaa pitää myös kouluttaa. Hänen täytyy ymmärtää, miksi uusi palvelu on tärkeä.

– Ajoitus on kaikki kaikessa, koska markkinat eivät voi omaksua uutta innovaatioita liian ajoissa. Kuluttajilla täytyy olla tarpeeksi ymmärrystä ottaakseen palvelu käyttöön, toteaa valmentaja ja startup-yrittäjä Markus Mäntynen.

Palautteen kerääminen käyttäjiltä kasvattaa startupin oppimisnopeutta, ja testaaminen markkinassa sulkee pois vääriä olettamuksia tuotteesta. Omista olettamuksista luopuminen asiakkaan tarpeita koskien voi olla joskus vaikeaa, mutta se on välttämätöntä, että tuotetta viedään oikeaan suuntaan. Mäntynen korostaakin, että omaan ideaan ei pidä rakastua liikaa.

Venture Hub -valmennuksissa harjoitellaan palauteluuppia

Startup-valmennusohjelmissa tuetaan startupien nopeampaa oppimista ja kasvua tarjoamalla muun muassa valmennusta, sparrausta, verkostoja ja vertaistukea. Yrittäjyyden Kolmas Aalto -hankkeen koordinoimissa Venture Hub -valmennuksissa vastataan näihin uutta liiketoimintaa kehittävien yritysten tarpeisiin.

Eric Riesin 2008 esittelemä Lean Startup -menetelmä on valmennuksen keskiössä. Menetelmän tavoitteena on kehittää asiakkaiden tarpeita vastaava ja liiketoiminnallisesti kannattava tuote palauteluupin (Build-Measure-Learn) avulla.

– Suurin osa käyttäjistä hylkää uuden apin latauksen jälkeen, eikä palaa siihen enää koskaan. Kysymys kuuluu, miten saadaan käyttäjä jäämään maksavaksi asiakkaaksi? Palauteluuppi ja käyttäjäkokemus ovat tärkeitä erityisesti, kun tehdään kuluttajapalveluja, Mäntynen kertoo.

Esimerkiksi sovellusten kehittämisessä käyttäjäpolun optimointi on tärkeää. Käyttäjän pitää saada heti positiivinen tunnereaktio palvelusta sekä oivallus siitä, miksi palvelu on tarpeellinen. Sen täytyy olla helppo ja miellyttävä käyttää, ja joskus kehittäminen tarkoittaa valikoiden siirtämistä parilla millillä peukalolle sopivampaan kohtaan. Sopiva visuaalisuus ja animaatiot luovat tunnereaktioita ja sitoutumista.

Varhainen käyttäjäpalaute vähentää riskejä

Tuotteen ensimmäinen palautetta keräävä versio, Minimun Viable Product, sisältää vain ne ominaisuudet, mitä tuotteen toimivuuden ja liiketoiminnan näkökulmista on pakko sisältää, jotta tuotteen jatkokehityksen kannattavuutta voidaan arvioida.

Lean Startup korvaa kysymyksen ”Voiko tämän tuotteen rakentaa?” kysymyksillä ”Pitäisikö tämä tuote rakentaa?” ja ”Voimmeko luoda tämän tuotteen ympärille kestävää liiketoimintaa?”. Iteratiivinen tuotekehityksen malli madaltaa sekä taloudellisia riskejä että riskiä luoda tuote, jota asiakas ei halua.

Lähde

Ries, Eric. The Lean Startup (2008)