Yrittäjyyskasvatus – arkisia tekoja ja elinvoimaa

Etelä-Savo on pienten ja keskisuurten yritysten maakunta. Voisi ehkä jopa ajatella, että yrittäjyys koskettaa luontaisesti lähes jokaista maakunnan asukasta. Silti yrittäjyys tuntuu samalla jotenkin kaukaiselta, ehkä jopa erilliseltä osalta elämää.

Yrittäjyyttä ei välttämättä tunnisteta, vaikka yritystoiminta on iso osa maataloutta, tuotantoa, liiketoimintaa ja jopa koulutusta. Yrittäjämäinen toiminta ja asenne ovat vielä paljon tätäkin enemmän.

Tässä artikkelissa tarkastelemme yrittäjyyttä ja yrittämiseen tähtäävää koulutusta erityisesti yrittäjyyskasvatuksen lähtökohdista. Miten ja missä yrittäjyyskasvatus on näkynyt ja näkyy Etelä-Savossa tai laajemminkin? Entä mitkä voisivat olla yrittäjyyskasvatuksen seuraavista askeleista kertovia signaaleja?

Verkko-opetus ja yrittäjyyskasvatus – kehityskaariltaan verrannolliset?

Verkko-opetuksen nousussa vuosituhannen vaihteessa voi havaita samanlaisia piirteitä kuin yrittäjyyskasvatuksen alueella myöhemmin. Tuolloin verkkovälitteiset ajasta ja paikasta vapaat verkkokurssialueet edustivat kehittyneintä opetusteknologiaa.

Verkko-opetuksen ohjausta tutkittiin ja siitä kirjoitettiin paljon. Huomattiin, että opiskelijat eivät verkkokurssialueilla jaksaneet keskittyä tekemään itsenäisesti tehtäviä ja varsinkaan miettimään (kirjoittamalla) asioita yhdessä, ilman opettajien ohjausta. Verkko-opetuksen ohjaukseen tarjottiin myös laajasti täydennyskoulutusta erilaisten hankkeiden kautta.

2000-luvun alussa perustettiin myös Suomen Virtuaaliyliopisto, eräänlainen yliopistojen yhteistoiminnallinen verkosto, jolla oli myös laaja monien miljoonien rahoitus. Myöhemmin se kaatui kuitenkin omaan mahdottomuuteensa – verkko-opetus muuttui yliopistoissa osaksi muuta opetusta ja kohtasi koulutuksen arjen niin hyvässä kuin pahassakin. Virtuaaliyliopisto-konsortion puheenjohtaja Matti Jakobsson (Vaasan yliopiston rehtori) kommentoi, että verkko-opiskelu nähdään pikemminkin yliopistojen kulueränä kuin lisäarvoa opiskelijoille tuottavana palveluna (Mattlar 2010).

Toisaalta vuonna 2000 perustettu ja vuonna 2001 toimintansa käynnistänyt Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu (VirtuaaliAMK-verkosto) on onnistunut jatkamaan verkostomaista toimintaansa näihin päiviin saakka. Lisäksi etäopiskelumahdollisuuksia hyödyntävät ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuskurssit kuin esimerkiksi yliopistojen vapaat MOOC-verkkokurssit ovat viime vuosina keränneet paljon suorituksia.

Lopputuloksena hankkeista, kokeiluista ja tutkimuksesta jäi eri opintotasoille valmius verkko-opetukseen. Näistä siemenistä nykyisiin mittoihinsa kasvanutta verkko-opetuksen ja -ohjauksen osaamista hyödynnettiin esimerkiksi koronapandemian aikana etäopetuksessa. Vaikka verkko-opetus on jo luonnollinen osa koulutustarjontaa, kiinnostaa sen kehittäminen yhä. Kasvava tietämys ja uudistuvat teknologiat vievät verkko-opetusta jatkuvasti eteenpäin.

Yrittäjyyskasvatus etenee myös hankkeissa

Käsitykset yrittäjyydestä ja oppimisesta ovat muokkautuneet tutkimuksen ja käytännön kokeilujen myötä. Pohjimmiltaan nämä kaksi teemaa yhdistävä yrittäjyyskasvatus ammentaa ideansa yrittäjyystutkimuksesta. Yrittäjyystutkimuksessa keskustelut inhimillisen toiminnan mahdollisuuksista aikaansaada uutta liiketoimintaa ovat keskeisiä, riskinottoa, innovaatioita tai uusia mahdollisuuksia unohtamatta (Kyrö 1993).

Kuten verkko-opetuksella, myös kansallisella yrittäjyyskasvatuksellamme on ollut oma nousukautensa viimeistään Opetusministeriön vuoden 2007 “Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat” -julkaisusta lähtien (Opetusministeriö 2007). On myös varmaa, että myös yrittäjyyskasvatusta kehitettäessä on tehty omat “yritykset ja erehdykset”.    

Toisaalta yrittäjyyskasvatuksen laajempi merkitys alueiden elinvoimalle on tunnustettu ja tunnistettu, minkä myötä esimerkiksi Etelä-Savossa on ensin hankevetoisesti laadittu yrittäjyyskasvatuksen strategia (Kimmoke-hanke 2014). Sittemmin strategiaa on viety lähemmäksi käytäntöä vahvuusperustaisten yrittäjyyskasvatuksen ehjiä polkuja mallintaen (Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon -hanke 2019–2022).

Ajatus yrittäjyyden keskeisestä merkityksestä ja yrittäjyyttä ruokkivista taidoista kulkee myös monien välillisesti aihetta koskevien hankkeiden taustalla. Näistä yhtenä tuoreimmista esimerkeistä olkoon Koulutusportti – Etelä-Savon pito- ja vetovoiman vahvistaminen koulutusmaakuntana -hanke (2020–2022).

Koulutusportin luomassa Savostamo-palvelussa yrittäjyys nostetaan verkkosivustoa läpileikkaavaksi teemaksi. Yrittäjyyttä esitellään omana kokonaisuutenaan, mutta se linkittyy myös kaikkiin muihin sivuston teemoihin. Konkreettisesti tämä ilmenee jopa aiheen sijoittumisessa verkkosivustolla: yrittäjyys toistuu sekä Työllisty heti-, Kehitä itseäsi- että Tutkaile tulevaa -maailmat päättävänä osiona. Yrittäjyyskasvatus käsitteenä ei esiinny suurelle yleisölle suunnatuissa osassa Savostamoa, mutta siitä kerrotaan kyllä erillisessä ohjaajien tietopaketissa.

Miltä näyttää yrittäjyyskasvatuksen huominen?

Jos yrittäjyyskasvatus, kuten verkko-opetus aiemmin, etenee hankerahoitteisista projekteista pitkäjänteiseksi osaksi arkista koulutustoimintaa, niin miltä sen tulevaisuus näyttää? Mitä signaaleja tästä “arkiseksi” muuttuneesta yrittäjyyskasvatuksesta voisi olla jo nyt havaittavissa?

Kuten Savostamon tapauksessa, yrittäjyyskasvatus elää laajamittaisesti pikemminkin yrittäjyyttä ja yrittäjämäisyyttä tukevissa teoissa kuin yrittäjäkasvatuksen käsitteiden ja teorioiden tasolla. Historian saatossa yrittäjyyskasvatuksen kohteina ovat ensin olleet itse yrittäjät ja yrittäjäksi aikovat. Sitten yrittäjyyskasvatus on ajateltu laajemmin työllistymistä tukevien toimenpiteiden osaksi. (Kyrö 1993.) Nyt se näkyy yhä vahvemmin osana peruskoulua ja toisen asteen opintoja sekä myös eri koulutusasteiden opiskelijaprojekteissa, kuten opiskelijavoimin toteutetuissa viestintä- ja markkinointitempauksissa.

Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeen loppujulkaisussa (Parkkari, Kantanen & Hytinkoski 2022) linjataan, että esimerkiksi Juvan lukion teatteritoimintaa voidaan tarkastella myös yrittäjyyskasvatuksena. Se on projekti, jota opettajat ohjaavat, mutta varsinaisen ison produktion seuraavat osa-alueet toteuttavat juuri opiskelijat: näytelmän valinta, roolitus, näyttely, musiikin valinta, ajoittaminen ja soittaminen, valot, markkinointi, asustus, lippujen myynti yms. Vastaavia esimerkkejä eri kouluasteilla voisivat olla myös koululehden, diskon tai pelilanien suunnittelu ja toteutus.

Sekä nykypäivän että tulevaisuuden “todellista” yrittäjyyskasvatusta edustaa myös ryhmässä toteutettava opiskelijayrittäjyys esimerkiksi NY-yrityksen, 4H-yrityksen tai osuuskunnan kautta. Tällöin opiskelijayritys muodostaa oppimisympäristön, jonka “sisällä” tietojen ja taitojen oppiminen toteutuu.

Tulevaisuuden yrittäjyyskasvatus: onko se jo täällä?

Ehkä tulevaisuuden yrittäjyyskasvatus tarkoittaa erityisesti verkostoja? Luottamuksellista ja vaikka huumorinkin sävyttämää yhteistyötä yli organisaatiorajojen?

Hanketyö parhaimmillaan tukee juuri tämänlaista verkostojen ja yhteisen tekemisen vahvistamista. Jaettuihin resursseihin perustuvien hankkeiden ulkopuolelle jäävien toimintamallien – orgaanisesti syntyvien tai tarpeeseen räätälöityjen – on kuitenkin kyettävä näkemään yrittäjyyden ja sitä tukevien verkostojen arvo. Verkko-opetuksen osalta kuluerästä tulee tällöin lisäarvoa synnyttävä tekijä.

Ehkä yrittäjyyskasvatuksen tulevaisuus on myös sitä, että voit kysyä neuvoa ja vaikka suosituksiakin eri koulutusorganisaatioiden tutulta henkilökunnalta? Tätä edistää jo nyt hankkeissa tuotetut materiaalit, jotka tukevat ja kannustavat ottamaan yrittäjäkasvatuksen osaksi opetusta, mutta myös lisäävät yleistä ymmärrystä aiheesta.

Ennen kaikkea yrittäjyyskasvatus näyttäisi olevan yrittäjyyteen ja laajemminkin työelämään liittyvien tietojen ja taitojen oppimista yrittäjämäisellä tavalla – itse tehden ja yhdessä kokeillen – yritteliäästi. Eri ikäisille ja eri tarpeisiin luodut yrittäjyyttä tukevat koulutukset sekä taitojen oppiminen laajemminkin on jaoteltavissa esimerkiksi Savostamo-verkkosivun materiaalien tapaan neliportaisesti: 1. yrittäjyydestä innostuminen 2. yrittäjyyden kokeilut 3. yrityksen perustaminen 4. kestävä menestys.  Portaittain etenevä malli on kehitetty Samiedun Tuire Pervilän työn pohjalta. Tämä olkoon puolestaan esimerkki yrittäjyyskasvatuksen aidosta, verkostomaisesta kehittämisestä.

Tulevaisuuden yrittäjyyskasvatus – kyllä, se on jo täällä!

Lähteet

Kyrö, P. 2013. Yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia pohtimassa. Julkaistu Aikuiskasvatus 2/01 1993, s. 92-101.

Mattlar. 2010. Virtuaaliyliopiston viimeinen vuosi. Jyväskylän ylioppilaslehti Jylkkäri. Uutiset 26.04.2010.

OKM. 2007. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 2009:7.

Parkkari,P., Kantanen, M. & Hytinkoski, P. 2022. Etelä-Savon näköinen yrittäjyyskasvatus. XAMK kehittää 195. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu 2022.