Mikrokursseilla muutetaan tieto, taito, kokemus ja osaaminen tuotteeksi

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkaisi vuonna 2018 Risto Linturin ja Osmo Kuusen laatiman katsauksen tulevaisuuden radikaaleihin teknologioihin. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037 -teos on perustavanlaatuinen katsaus yhteiskunnan toimintamalleja uudistaviin radikaaleihin teknologioihin.

Xamkissa teos luettiin erittäin tarkkaan, ja Linturi pyydettiin vuonna 2018 innostamaan henkilöstöä laatimaan Xamkin digitalisaatiostrategiaa. Digitalisaatiostrategia tehtiin henkilöstöä osallistaen lähitapaamisissa kaikilla neljällä kampuksella.

Henkilöstö näki, että paikkariippumattomuus on tulevaisuuden keskeinen muutostekijä. Tätä toivottiin ja tätä odotettiin, mutta sen ei pitänyt olla teknologisesti ja ideologisesti mahdollista vielä vuosikausiin. Tästä syystä lähdimme valmistelemaan kolmen vuoden hanketta, jolla paikkariippumattomuutta voidaan kevyesti pilotoida Xamkissa. Hankkeen piti alkaa vuoden 2020 aikana.

Toisin kävi. Tuli korona, ja Xamk muuttui perjantaina 13.3.2020 paikkariippumattomaksi korkeakouluksi. Tuolloin tilanne oli kaoottinen ja jopa pelottava. Jälkeenpäin ajateltuna tuo kaikki oli osa väistämätöntä kehityskulkua, joka olisi jossain kohtaa tapahtunut ilman koronaakin. Nyt se tapahtui hallitsemattomasti ja nopeutetussa aikataulussa sekä pakon sanelemana.

Teknologisesti muutos oli helppo, koska Xamkilla oli jo kaikki tarvittavat ohjelmistot ja laitteet käytössä. Muutos oli suurempi ajattelumalleissa. Vaikka työn tekemiseen toivottiin joustoa ja vapauksia, koettiin, että se on niin merkittävä muutos, ettei se voi tapahtua helposti. Muutos kuitenkin tapahtui sekunneissa.

Tuon jälkeen moni asia on muuttunut ja tulee muuttumaan edelleenkin. Paikkariippumattomuus on isompi osa niin työntekijöiden kuin opiskelijoiden arkea. Merkit tästä on ollut havaittavissa jo pitkään, ja tulevaisuudessa trendi tullee vahvistumaan.

Oppilaitosten tehtävä on kouluttaa tulevaisuuden tarpeisiin. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, eikä tarkkaan tietää. Tulevaisuutta voi kuitenkin ennakoida, ja ennen kaikkea tulevaisuutta voi tehdä esimerkiksi kuuntelemalla hiljaisia signaaleja ja kulkemalla kokeillen niitä kohti.

Jos halutaan tarjota tulevaisuuden tarpeet täyttävää koulutusta ja huomioida moninaisten oppijoiden tarpeet, pitää myös oppilaitosten ymmärtää maailmaa kokonaisuutena. Ei rakentaa tarjontaansa vain omien olettamusten, hallinnollisten rakenteiden ja opintopisteiden varaan.

Tämä tarkoittaa käytännössä uusia avauksia ja kokeiluja. Euroopan Unionin neuvoston suosituksessa eurooppalaisesta lähestymistavasta pieniin osaamiskokonaisuuksiin elinikäisen oppimisen ja työllistyvyyden tukemiseksi kannustetaan korkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia ”suorittamaan pieniin osaamiskokonaisuuksiin liittyviä kokeiluja ja käyttämään niitä, jotta edistetään ja kannustetaan pienten osaamiskokonaisuuksien käyttöönottoa laajemmassa koulutusyhteisössä”

Pienet osaamiskokonaisuudet (micro credentials) ovat uusi ilmiö, joka osaltaan vastaa muuttuvan maailman tulevaisuuden tarpeisiin. Sen tarkoituksena on lisätä joustavuutta ja tarjota oppijakeskeisempiä ratkaisuja entistä suuremman joukon saataville.

Xamkissa pieniä osaamiskokonaisuuksia on kehitetty markkinaehtoisen koulutuksen näkökulmasta etenkin Edufication-konseptin alla. Ydinajatuksena on ollut nopeutuva ja pirstaleinen maailma, jossa tieto uusista ilmiöistä pitää saada nopeasti. Tavoitteena ei ole missään kohtaa ollut korvata tai kilpailla tutkintokoulutusten kanssa, vaan tarjota laadukkaasti ja oppijakeskeisesti tuotettuja pieniä koulutuskokonaisuuksia laajojen massojen saataville.

Eduficationin tarkoituksena on muuttaa tieto, taito, kokemus ja osaaminen digitaaliseksi koulutustuotteeksi. Eduficationin hienous on siinä, että se skaalautuu melkein mihin tahansa ympäristöön. Se soveltuu erinomaisesti ammattikorkeakoulun profiloinnin sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintojen (TKI) näkyväksi tekeväksi työkaluksi. Mikrokurssien tuotantomalli on opetusalan ammattilaisten hioma prosessi, jonka avulla sisältöjen tuottaminen on tehokasta.

Tuotantomallin ideana on, että opettaja tai asiantuntija tekee tuotantotiimin avustamana oman osaamisensa näkyväksi tuotteeksi. Tähän käytetään erityisesti mikro-oppimisen keinoja. Tämä tarkoittaa, että tuotettavat sisällöt keskittyvät vain yhteen ilmiöön ja ovat laajuudeltaan pieniä, reilusti alle yhden opintopisteen suuruisia. Tämän mallin mukaan tuotettu koulutussisältö, jota Xamkissa kutsutaan mikrokurssiksi, ratkaisee osaltaan tulevaisuuden jatkuvan oppimisen tarpeita.

Mikrokurssit soveltuvat erittäin hyvin koulutuksen ja TKI:n parhaita puolia yhdistäväksi tekijäksi. Tuotantomalli on uudenlaisen jaetun asiantuntijuuden ilmentymä. Mikrokursseista ei myönnetä opintopisteitä, joten koulutusten ei myöskään tarvitse olla hyväksiluettavissa tutkintoihin.

Tämä puolestaan mahdollistaa, että mikrokurssiksi voidaan tuottaa esimerkiksi tutkimus- ja kehittämishankkeista nousseita uusia ilmiöitä. Mikrokurssit ovat ennen kaikkea nopea tapa tuottaa uusin tieto koulutukselliseen muotoon ja testata sitä käytännössä. Parhaassa tapauksessa mikrokursseiksi tuotetut aihiot integroituvat myöhemmin myös tutkintokoulutukseen.

Mikrokurssien avulla pystytään myös uudistamaan työelämän ja yritysten omia koulutuskäytänteitä sekä sisältöjä. Edufication on tuottanut useammalle yritykselle palvelun, jonka avulla yritys on saanut rakennettua oman sisäisen mikro-oppimiseen perustuvan oppimisen infrastruktuurin.

Tämä puolestaan auttaa yrityksiä kasvamaan, kehittymään ja jopa kansainvälistymään. Yrityksissä tarve on usein osaamiselle, ei niinkään tutkinnoille. Tästä syystä koulutusten tuottaminen pitää toimittaa uudella tavalla ja riittävän ketterästi, eli oppijakeskeisesti.

Emme täysin tiedä, millaiseksi tulevaisuus muuttuu, ja miten pienet osaamiskokonaisuudet tulevat muuttamaan myös vakiintuneita tutkintokoulutuksia. Voimme vain ennakoida ja ennen kaikkea voimme tehdä oman osamme tulevaisuuden eteen.

Voimme näyttää suuntaa ja uudistaa elinympäristöämme, koska se on koulutuksen perustehtävä.