Pörssisähköstä ja pörssitieteestä

Maapallo pyörii nykyään vinhempaa vauhtia kuin koskaan ennen. Pyörimisen keskipakoisvoima heittää maapallolta avaruuteen vanhaa roinaa biljoonia tonneja päivittäin.

Sinne sinkoutuvat kiulut, separaattorit, vellikellot, kiinanmuurit, perunakuopat, polttomoottoriautot, leipäkoneet, vinyylilevyt, CD-soittimet, papyruskääreet, lehdet, kirjat, virtuaalikypärät, papiljotit ja Twitterin henkilökunta.

Avaruus on niin täynnä romua, että taivaalta voi milloin tahansa tihku- tai rankkasataa yleiskoneita tahi espressokeittimiä. Myös foliohattukuuroja on luvassa viikonlopuksi kautta maan.

Maapallon pyörimisvauhti on kaapannut otteeseensa myös näkymättömät hyödykkeet. Sähkö on nyt todellista vaihtovirtaa, kun sen hinta määräytyy pörssissä tunneittain. Hinta vaihtelee vuorokauden sisällä sen mukaan, miten paljon mistäkin päin milloinkin tuulee.

Koska sähkö on yleensä yöllä halvempaa kuin päivällä, maailma on tehnyt pimeän siirtymän yötalouteen. Parta kannattaa ajaa yöllä kahden aikaan, kermavaahto vispata varttia vaille kuusi.

Yöllä tehdystä palkkatyöstä ei saa pelkästään verohelpotuksia, vaan sen saa tehdä kokonaan pimeänä. Seitsemän jälkeen on syytä ottaa iso sulake taskuun ja laittaa se takaisin mittaritauluun vasta puolen yön jälkeen.

Mullistukset ovat tavoittaneet lopulta tiedeyhteisötkin. Markkinavoimat määrittelevät entistä enemmän sen, mikä niin sanottu tieteellinen tieto on sen hetkinen totuus. Tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi kahvin terveellisyys voi vaihdella pörssisähkön hinnan tapaan tunneittain.

Trendi on se, että kahvi on terveellisintä puoli yhden aikaan yöllä, mutta kovan luokan myrkkyä aamuyhdeksältä. Punaviini on superfoodia 24/7. Lehmänmaito tekee gutaa, kun sen juo jääkaappikylmänä suoraan purkista klo 14.32.

Pörssinoteeraukset eivät koske vain arkeemme vaikuttavia tieteellisiä totuuksia, vaan ne panevat uusiksi käsityksemme maailmasta ja ympäröivästä avaruudesta.

Loppukesästä nousussa oli käsitys, että maapallo ei kierrä aurinkoa. Nyt tiedetään, että maapallo kiertää itsensä ympäri. Vielä syyskuussa vallitsi yksimielisyys maapallon litteydestä, mutta se on vaihtunut vahvaan yksituumaisuuteen siitä, että maapallo onkin kalteva ja reunoiltaan liukas. Se on romahduttanut kaukomatkailun ja lisännyt nastakenkien myyntiä.

Avaruuden arvuuttelussa suhdanteet ovat kääntyneet jyrkästi siihen suuntaan, että avaruus ei ole loputon, vaan ennen pitkää vastaan tulee harmaa katto, joka on asbestia. Tähdet ja planeetat eivät ole totta. Nasa niitä heijastelee taivaalle. Kuu on mozzarellajuustoa. Tosin edam on nousussa.

Tiedemaailman hektisyys on saanut opettajat ikävään välikäteen. Mitä opettaa tunneilla ja luennoilla, kun huolella tehdyillä liukuvärjätyillä dioilla oleva tieto voi vanhentua matkalla työhuoneesta luokkaan tai Teams-istunnossa ennen kuin kaikkien mikit saadaan pois päältä ja ensimmäinen raina näkyviin?

Yksi toimiva ratkaisu on antaa opiskelijoiden itse päättää, mikä on oikeaa ja relevanttia tietoa juuri nyt. Tämä niin sanottu Help yourself -pedagogiikka tukee luovaa ongelmanratkaisukykyä ja tuottaa mielenkiintoisia avauksia, joita oppilaitos voi viedä tiedepörssiin koepalloina sitä mukaa kun niitä syntyy.

Ei se ota jos ei annakaan. On siellä breikannut sellainenkin tieteellinen totuus, että suomensukuiset kansat ovat aikojen saatossa kehittyneet vaivaiskoivuista.

Koepallottelu pörssin kanssa toimii samalla hyvänä valmistautumisena siihen nousussa olevaan huhutietoon, että korkeakoulujen rahoitusmalli muuttuu lähivuosina pörssivetoiseksi.