Kestävään, vihreään liikenteeseen liittyy monia eri osa-alueita. Näihin kuuluu myös liikenneinfrastruktuuri. Kuva: Pixabay.

Kestävää, vihreää liikennettä TKI-toiminnan avulla

15.03.2022

Liikenne kuvitellaan helposti vain kulkuvälineiksi, jotka liikkuvat paikasta toiseen. Jos halutaan oikeasti pyrkiä kestävään, vihreään liikenteeseen, täytyy pohtia, mitä kaikkia osa-alueita siihen kuuluu. Miten kokonaisvaltaisesti kestävää, vihreää liikennettä voidaan tukea tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla eli TKI-toiminnalla?

Kestävää liikennettä tuetaan monin strategioin ja hankkein

Monet kansainväliset ja kansalliset strategiat ovat asettaneet tavoitteeksi vihreän ja kestävän siirtymän, sisältäen vihreän ja kestävän liikenteen. Tästä johtuen myös monet rahoitusinstrumentit tukevat hankkeita, jotka edistävät kestävää liikennettä.

TKI-toiminnan kautta on mahdollista kehittää ja edistää vihreää liikennettä.

Kun ajatellaan vihreää liikennettä, ajatukset kääntyvät tyypillisesti polttoaineiden synnyttämiin päästöihin. Näitä päästöjä ja myös muuta liikenteen aiheuttamaa kuormitusta pyritään vähentämään monin tavoin, kuten kehittämällä ja ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia polttoaineita, innovoimalla uutta moottoritekniikkaa sekä onnettomuuksia ennakoimalla ja ehkäisemällä. Vaikka liikenteestä tulee usein ensimmäiseksi mieleen maanteillä kulkeva liikenne, koskee sama keskustelu myös meriliikennettä, lentoliikennettä ja raideliikennettä.

TKI-toiminnan kautta on mahdollista kehittää ja edistää vihreää liikennettä. Myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on yhdessä muiden korkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa ollut tutkimassa ja kehittämässä kestävää liikkumista. Vuonna 2015 myös tämän artikkelin kirjoittajat olivat mukana Vähähiiliset satamatoiminnot -hankkeessa selvittämässä satamien vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten nesteytettyä maakaasua LNG ja metanolia.

Tällä hetkellä Xamkissa on käynnissä SEABAT H2 -hanke, jossa tutkitaan merenkulun vaihtoehtoisia polttoaineita sekä luodaan tutkimus-, pilotointi- ja oppimisympäristö merenkulkuun tarkoitetusta polttomoottori-akkuhybriditeknologiasta, joka on laajennettavissa myös polttokennohybridiksi.

Voiko koko liikennejärjestelmästä tehdä vihreän?

Kun mietitään liikenteen kehittämistä kestävämpään suuntaan, kulkuvälineisiin ja niiden kehittämiseen liittyvät ratkaisut ovat melko selkeitä. Mutta saako pelkästään niihin puuttumalla ja niitä kehittämällä liikenteestä ja liikkumisesta vihreää?

TKI-toiminnalla voidaan pyrkiä löytämään soveltuvia ratkaisuja.

Liikenne edellyttää toimiakseen ympärilleen laajaa ja toimivaa infrastruktuuria. Esimerkiksi maantiet, rautatiet ja satamat ovat osa tätä infrastruktuuriverkostoa. Myös rakennettua infrastruktuuria voidaan kehittää kestävämpään suuntaan TKI-toiminnan avulla.

TKI-toiminnalla voidaan pyrkiä löytämään soveltuvia ratkaisuja esimerkiksi kehittämällä rakennusmateriaaleja tai käyttämällä erilaisia kierrätysmateriaaleja infrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa. Lisäksi liikenneinfrastruktuurin kestävyyteen voidaan vaikuttaa tehokkaalla aluesuunnittelulla.

Liikenneinfrastruktuuriin liittyvät myös polttoaineiden jakeluverkostot sekä julkinen liikenne. Polttoaineiden jakeluverkostoja kehittämällä ja suunnittelemalla voidaan tukea ja kannustaa vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttämiseen. Hyvä ja kattava jakeluverkosto tukee myös muuta liikenteen kehittämistä ja päätöksentekoa.

Tällä hetkellä EU:n tasolla yritetään löytää ratkaisuja siihen, miten vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto tullaan toteuttamaan laajemmalla skaalalla niin maantieliikenteessä, lentoliikenteessä kuin merenkulussa. Nyt tehdyt pilottikokeilut tulisi voida monistaa laajemmiksi kokonaisuuksiksi.

Liikenneinfrastruktuuriin liittyvät myös polttoaineiden jakeluverkostot sekä julkinen liikenne.

Yleinen tavoitesuunta on, että kaupunkien keskusta-alueilla yhä enenevissä määrin rajoitettaisiin polttomoottoreiden käyttöä. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että pääasiassa vain sähköajoneuvoilla saisi ajaa keskustoissa, ja tämä liikenne sisältäisi myös julkisen liikenteen ja tavarakuljetukset. Kuitenkin esimerkiksi satamista ja satamiin tarvitaan paljon kuljetuksia, ja tällä hetkellä satamaliikenteeseen liittyvä infrastruktuuri on rakennettu juuri polttomoottoreille.

Tulevaisuudessa tavoitteena on, että raskaat ajoneuvoyhdistelmät kulkevat sähköllä, LNG:llä tai biokaasulla, mutta muutokseen tarvittavaa vaihtoehtoisten polttoaineiden laajaa infrastruktuuria ei ole vielä olemassa. Tosiasiallisesti vihreän liikenteen tulee ottaa huomioon kestävät ratkaisut myös tämänkaltaisen infrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa.

Liikenneinfrastruktuurien kestävyyteen ja vihreyteen liittyy lisäksi vahvasti julkinen liikenne ja sitä kautta myös yksilöiden tekemät ratkaisut. Myös näihin seikkoihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi parantamalla julkista liikennettä entistä helpommaksi ja esteettömämmäksi vaihtoehdoksi sekä kehittämällä liikenneinfrastruktuuria siten, että se helpottaa liikkumista esimerkiksi pyörällä tai kävellen.

Lisäksi julkisen liikenteen toimivuutta voidaan pyrkiä parantamaan muokkaamalla kansalaisten toimintatapoja ja asenteita, jolloin kiinnostus kestävää liikkumista kohtaan kasvaa. TKI-toiminnan avulla voidaan kehittää ratkaisuja kaikkiin näihin julkisen liikenteen kehittämisen tarpeisiin aina viestinnästä ja asenteiden muuttamisesta lähtien.

TKI-toiminnassa tuetaan kestävää liikennettä myös välillisesti

Vaikka TKI-toiminnassa hankkeen tavoitteena ei olisi suoraan kehittää ja tukea vihreää liikennettä, on siinä usein kuitenkin otettava kestävä liikkuminen huomioon. Rahoittaja voi edellyttää, että hankkeessa toteutettavat matkat ja muu liikkuvuus toteutetaan kestävästi ja vihreästi. Tämä tarkoittaa käytännössä aina kestävämmän liikkumistavan valintaa, matkustavien henkilöiden määrän rajoittamista tai mahdollisesti koko matkustamisen korvaamista etätapaamisten avulla.

Koronan myötä etäpalaverit tulivat monille tutuiksi, ja tätä käytäntöä on tarkoitus jatkaa edelleen myös kestävän liikkumisen nimissä. Vaikka koronan aiheuttama poikkeustila tulee normalisoitumaan, mitä luultavammin jo kuluvan vuoden aikana, pandemia-ajan parhaat käytännöt tulevat jäämään käyttöön.

Uudeksi toimintaperiaatteeksi tullee se, että kasvokkain tavataan ja tapaamisiin matkustetaan vain silloin, kun lähitapaaminen tuottaa todellista lisäarvoa läsnäolijoille. Perusviestintää voidaan ja tullaan toteuttamaan myös tulevaisuudessa etäyhteyksien avulla.

Kirjoittaneet Olli-Pekka Brunila ja Vappu Kunnaala-Hyrkki

Brunila työskentelee logistiikan tutkimuspäällikkönä ja Kunnaala-Hyrkki TKI-asiantuntijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.