Maaseudun mikroyrittäjät ja kokonaisvaltaisen tuen tarve

Millaisilla kehittämis- ja ohjaustoimenpiteillä voidaan vaikuttavimmin edistää maaseutuyritysten kytkeytymistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiovirtoihin? Haastateltavina oli kaksi kymenlaaksolaista luovien alojen yrittäjää.

Musiikkituottaja Deep Noise Studios:in yrittäjä Saku Moilanen ja SoundSpiral Audio:n Juho Räihä ovat toimineet yrittäjinä yli vuosikymmenen ja ovat työssään Suomen huippunimiä. Molemmat asuvat maaseudulla Kouvolan Teuroisissa, jonka väkiluku on noin 250 henkeä.

Musiikkituottajana maaseudulla – rakkaudesta lajiin

Moilasella ja Räihällä ura alkoi puolivahingossa, kun omissa bändeissä syntyi tarve musiikin tuottamiselle. Intohimo musiikkiin sekä tiedolla ja taidolla tekemiseen on pitänyt heidät työssään, jota tehdään ”rakkaudesta lajiin” -mentaliteetilla, ilman toivoa rikastumisesta.

Kaipuu maaseudulle kumpuaa nuoruudesta. Tämä kaipuu ajoi heidät peltojen keskelle yrityksen seuratessa mukana. Musiikkituottajan monet työtehtävät voi tehdä paikkariippumattomasti, mutta asiakkaat ovat olleet iloisia saadessaan tulla maaseudun rauhaan totutun teollisuuskompleksin sijasta.

Räihä kertoo, että alalla toimittiin ennen siten, että viisi ammattilaista tuotti samaa musiikkia, jokainen omaa vaihettaan. Nykyisin ala on muuttunut yksinäiseen suuntaan, jolloin musiikkituottajan on osattava tehdä kaikki työvaiheet kappaleiden sovittamisesta musiikkivideon viimeistelyyn ja julkaisemiseen asti.

Yksinäisyys, kilpailutilanne ja vertaistuki puntarissa

Vertaistuella on iso merkitys yrittäjille ja etenkin mikroyrittäjille. Muun muassa Seinäjoen ammattikorkeakoulun Työpeili-hankkeessa ohjatut vertaisryhmät paransivat yrittäjien hyvinvointia ja lisäsivät liiketoimintaa. Yksinyrittäjiä on maassamme reilusti ja heidän merkityksensä alueiden elinvoimalle on suuri – myös niillä alueilla, joihin taloudellinen kasvu ja muuttoliike eivät suuntaudu (Kujanpää 2021).

Mikroyrittäjien vertaistuen ja kilpailutilanteen suhde ja olemus on mielenkiintoinen. Kilpailutilanne voi olla myös vetovoimatekijä toiselle yrittäjälle, ja vertaistuki muodostuu luontaisesti samanhenkisten yrittäjien välille.

Moilasen ja Räihän asiakaskunnissa ei juurikaan ole päällekkäisyyksiä. Heillä ei siis ole yhteistyötä liiketoiminnassa, mutta välineitä lainaillaan puolin ja toisin. Vertaistukea he hakevat toisistaan aktiivisesti, ja alan yksinäisyyden takia he kokevat yrittäjien välisen vertaistuen tärkeäksi. Yrittäjien verkostot ovat laajentuneet omien bändien verkostojen kautta, ja kansainvälisissä verkostoissa majailee monia bändejä ja muusikkoja.

Yrittäjyyden tukeminen on tärkeää

Räihä kertoo olevansa kiinnostunut ”yrittäjäkummina” toimimisesta. Suomessa toimii Suomen Yrityskummit Ry (s.a.), joka auttaa esimerkiksi yrityksen kannattavuuden parantamisessa, kansainvälistymisessä ja kasvun sparrailussa.

Yrittäjäkummiudella Räihä tarkoittaa kuitenkin ajatusta, jossa pitempään yrittäjänä toiminut henkilö auttaisi aloittavaa yrittäjää alusta asti. Kokenut yrittäjä kertoisi, mitä aloittavalle yrittäjälle oudot asiat käytännössä tarkoittavat, toimisi sparraajana ja kyselisi kuulumisia. Räihän mielestä tästä olisi eniten hyötyä, jos yrittäjäkummi toimisi samalla alalla.

Sekä Moilanen että Räihä kertovat käyneensä yrittäjyyskurssin, mutta yrittäjyyden aloittaminen oli kuitenkin ”hyppy tyhjän päälle”. Räihän mielestä asiat eivät ole monimutkaisia, mutta aloittavana yrittäjänä tietoa on vaikea löytää. Tähän asiaan molemmat olisivat toivoneet apua ja tukea.

Yrittäjyys maaseudulla

Moilanen ja Räihä nauttivat maaseudun rauhasta ja sen tarjoamasta vastapainosta asiakaspalvelutyölle. Heidän mielestään maalaisuus tuo kivan lisän heidän brändeihinsä, mutta maalle muuttaminen ei ole ollut bisnesratkaisu.

Maaseudulla yrittäville tarjotaan erilaisia rahoituksia ELY-keskuksista ja LEADER-ryhmistä. Maaseuturahoituksen mahdollisuudet eivät olleet Moilaselle ja Räihälle kuitenkaan entuudestaan tuttuja.

– Oonhan mä kuullu näistä maaseuturahoituksista ja muista, mutta enhän mä ole koskaan tajunnut, että niitä voisi itsekin hakea, Moilanen toteaa.

– Sen heti yhdistää siihen, et pitää kyntää jotain peltoo, Räihä komppaa.

Tietomaa uudistaa -hankkeen hiljaisten signaalien aineistossa toistuu sama tietämättömyys ja hämmästely. Moni mikroyrittäjä ei tiedä, jaksa tai ehdi hakemaan tietoa maaseudun rahoitusvaihtoehdoista tai kokee ulkopuolisen rahoituksen saamisen hankalaksi tai byrokraattiseksi.

Heitä yhdistää myös tunne siitä, että ”ei kuulu joukkoon”, koska ei harjoita maaseudun perinteistä, maaseutuun miellettyä alkutuotantoelinkeinoa. Moilasen ja Räihän kaltaiset yrittäjät kiinnittyvät mielellään maaseudulle, mutta tarvitsevat lisää tukea elinkeinonsa harjoittamiseen, myös taloudellista.

Kuinka monta yrittäjää kentällä on, joiden ääntä ei saada kuuluviin?

Lähteet

Kujanpää, K. 2021. Vertaistuki on korvaamaton osa yrittäjän hyvinvointia. Artikkeli 30.12.2021. Newspool. Verkkosivu. Saatavissa: https://newspool.fi/artikkelit/vertaistuki-on-korvaamaton-osa-yrittajan-hyvinvointia/  [viitattu 16.9.2022]

Moilanen, S. & Räihä, J. 2022. Yksityset elinkeinoharjoittajat. Haastattelu 17.08.2022. Deep Noise Studios & SoundSpiral Audio

Teuroinen. 2022. Tervetuloa Teuroisiin! Ajankohtaista. Verkkosivu. Saatavissa: https://teuroinen.fi/ [viitattu 14.9.2022]

Suomen Yrityskummit Ry. s.a. Etusivu. Verkkosivu. Saatavissa: https://www.yrityskummit.fi/fi/etusivu [viitattu 14.9.2022]