Kuvassa haitallisia aineita,. Yrityksissä ja kotitalouksissa käytetään erilaisia haitallisia aineita, joita voi päätyä viemäriin. Kuva: Riina Tuominen.

Jätevesien haitallisten aineiden määrää pyritään vähentämään

15.03.2022

Viemäriverkostoon päässeet haitta-aineet päätyvät lopulta jätevedenpuhdistamolle ja kuormittavat sekä puhdistusprosessia että ympäristöä. Jäteveden laatua voidaan parantaa kiinnittämällä huomiota siihen, mitä viemäriin laitetaan.

Haitallisia aineita voi päätyä viemäriverkostoon eri toimialojen yrityksistä ja kotitalouksista.   Jätevedenpuhdistamoilta aineet voivat päätyä vesistöön, jos niitä ei saada poistettua riittävän tehokkaasti puhdistusprosessin aikana. Vähentämällä haitallisten aineiden määrää niiden päästölähteillä pienennetään puhdistettavan jäteveden aiheuttamaa ympäristökuormitusta.

Ohjeistus haitallisten aineiden vähentämiseksi

Kuvassa A4-paperi ja kynä. Paperilla on tekstiä, mitä viemäriin voi laittaa ja mitä ei.
Ohjeistuksessa kerrotaan aineiden oikeasta käsittelystä. Kuva: Riina Tuominen.

Vemo – Kaupunkien jätevesien haitallisten aineiden vähentäminen monitorointia tehostamalla -hankkeen tavoitteena on ennaltaehkäistä haitallisten aineiden pääsyä jätevesiin. Yrityksille, viranomaisille ja kuluttajille laaditaan ohjeistus, jonka avulla pyritään vähentämään haitta-aineiden viemäriverkostoon pääsyä. Ohjeistuksessa kerrotaan eri haitta-aineiden oikeasta käsittelystä ja mahdollisista korvaavista tuotteista.

Ohjeistuksen laatimisessa kuullaan eri toimialoja ja kuluttajia. Taustatietoja kerätään haastatteluilla ja kyselyillä sekä työpajatyöskentelyllä. Ohjeistuksella pyritään lisäämään muun muassa lääkeaineisiin, raskasmetalleihin ja mikromuoveihin liittyvää tietoisuutta eri toimialojen ja kuluttajien keskuudessa.

Maaliskuun työpajassa mietitään keinoja ohjeistukseen

Työpajassa mietitään alustusten, keskustelun ja kysymysten avulla parhaita keinoja ohjeistukseen. Alustuksissa kerrotaan jäteveden haitta-ainetilanteesta sekä valtakunnallisesti että tarkemmin Mikkelin taajama-alueen osalta. Työpajan osallistujien mielipiteitä ja huomioita selvitetään keskustelun ja kysymysten avulla.

Työpaja järjestetään 24.3.2022 Teams-palvelun kautta. Se on kaikille avoin ja siihen voi ilmoittautua osoitteessa www.bit.ly/vemotyopaja.

Haastatteluista ja kyselystä apua ohjeistuksen sisältöön

Verkkokyselyllä selvitetään, miten ohjeistuksella ja viestinnällä voitaisiin parhaiten vähentää mahdollisten haitta-aineiden pääsyä jätevesien joukkoon. Kyselyssä kysymykset on räätälöity vastaajan roolista riippuen joko yritysedustajille tai kuluttajille. Kysely on avoinna maaliskuun loppuun saakka ja siihen voi vastata osoitteessa www.bit.ly/vemokysely.

Eri toimialojen yrityksille on tehty myös täsmähaastatteluja, joissa on selvitetty, millaisia käytäntöjä yrityksillä on tällä hetkellä ja minkälainen ohjeistus olisi hyödyllinen. Kun ohjeistusta laaditaan, yritysten ja kuluttajien edustajien näkemykset ohjeistuksen sisällöstä ovat tärkeitä, jotta ohjeistuksesta tulee käyttökelpoinen.

Tulokset kootaan hankejulkaisuun ja loppuseminaariin

Kesäkuussa 2022 julkaistaan Vemo-hankkeen artikkelikokoelma ja järjestetään loppuseminaari, jossa kuullaan tarkemmin hankkeen kaikkien toimenpiteiden toteutuksesta ja tuloksista. Ohjeistuksen lisäksi on selvitetty haitta-aineiden esiintymistä näytteitä ottamalla ja online-monitoroinnilla. Lisäksi on tehty tutkimusta ja luotu uusia menetelmiä päästökohtaisten vähennysten avuksi.

Näillä toimenpiteillä vahvistetaan viemäröityjen yhdyskuntavesien tehokasta hallintaa ja käsittelyä. Vähentämällä jäteveden haitallisten aineiden määrää eri sektoreilla turvataan myös ympäristön tilaa.

Vemo – Kaupunkien jätevesien haitallisten aineiden vähentäminen monitorointia tehostamalla -hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto 1.1.2020–30.6.2022. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö vesiensuojelun tehostamisohjelmasta (www.ym.fi/vedenvuoro). Lisätietoja: www.xamk.fi/vemo.

Kirjoittaneet Riina Tuominen ja Lasse Hämäläinen

Tuominen työskentelee projektipäällikkönä ja Hämäläinen tutkimusinsinöörinä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Vemo-hankkeessa.