Nuorisovaikutusten ennakkoarviointi ja dialoginen tiedontuotanto
29.05.2023Nuorisovaikutusten ennakkoarviointi on saatava osaksi päätöksentekoa ja seurantaa.
Lapsivaikutusten arviointia tehdään monissa kunnissa. Tällöin arviointi kohdistuu alle 18-vuotiaisiin. Tiedon tuottaminen nuorisovaikutusten ennakkoarviointiin on tärkeää, koska 18–29-vuotiaat nuoret ovat nykyisin ohipuhuttu ryhmä. Kun nuoret saavat äänensä kuuluviin, tukee se kokemusta osallisuudesta ja demokraattisesta päätöksenteosta.
Suositamme, että
I Nuorisovaikutusten ennakkoarviointia kehitetään edelleen ja otetaan käyttöön valtakunnallisesti kaikissa nuoria koskevassa kunnallisessa päätöksenteossa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti nuorten esille nostamiin ydinteemoihin.
II Tietoa nuorisovaikutusten ennakkoarviointia varten tuotetaan säännöllisesti nuorten kanssa dialogisesti ja monikanavaisesti.
III Nuoria kohdellaan kuulemisissa yhdenvertaisina ja oman elämäntilanteensa asiantuntijoina.
Nuorisovaikutusten arvioinnin perustaksi tarvitaan tietoa siitä, mitkä asiat ovat nuorille tärkeitä ja merkityksellisiä hyvinvoinnin näkökulmasta. Monikanavaiset ja monimuotoiset tiedonkeruumenetelmät, eli se että tietoa kerätään niin virtuaalisesti kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa, lisäävät nuorten osallisuutta.
On myös muistettava, ettei asiantuntijatietoa arvotetaan nuorten tietoa paremmaksi, vaan nuoret kohdataan oman elämänsä ja elämäntilanteensa asiantuntijoina.
Nuorisovaikutusten ennakkoarviointi päätösten taustoittajana ja tukena
Kansalaisvaikuttaminen ja nuorten osallisuus
Kansalaisvaikuttaminen kuuluu demokraattiseen päätöksentekoon, myös nuorten kohdalla (Honkatukia, Rättilä & Rinne 2021). Ikäkausien määrittely on kulttuurisidonnaista, mutta YK:n määritelmän mukaan nuoria ovat 15–24-vuotiaat ja Nuorisolain (1285/2016) mukaan alle 29–vuotiaat. Tässä nuoriksi määritellään edellä esitettyjen määrittelyiden perusteella 15–29-vuotiaat. Aika ennen täysi-ikäisyyttä on merkityksellinen, sillä nuorten aikuisten sosiaaliselle ja poliittiselle osallisuudelle luodaan juuret kehkeytyvän aikuisuuden aikana (Maunu & Kiilakoski 2018).
Osallisuus on käsitteenä lipsuva, mutta tässä sillä tarkoitetaan erityisesti kokemusta siitä, että nuori voi halutessaan osallistua ja vaikuttaa yhteisölliseen tai yhteiskunnalliseen toimintaan. Aihe on tärkeä, sillä tunne osallisuuden puutteesta vähentää nuorten institutionaalista luottamusta ja yhteiskunnallista aktiivisuutta (Raatikainen & Poikolainen 2020).
Osallisuuden kokemus kytkeytyy myös subjektiiviseen hyvinvointiin, joka rakentuu arvioinnista suhteessa elinympäristöön ja elämäntilanteeseen. Kokemus hyvinvoinnista on yksilöllinen, mutta se rakentuu yhteisöllisissä kehyksissä kuten asuinalueiden asukkaiden välisissä vuorovaikutussuhteissa ja yhteisöllisessä toiminnassa, jolloin kyseessä on sosiaalinen hyvinvointi. (Asikainen, Kainulainen & Rytkönen 2022; Keyes 1998.)
Nuorisovaikutusten ennakkoarviointi
Nuorten tuottamaa tietoa pitäisi käyttää ja osoittaa heille, miten sitä on käytetty. Tätä ajatusta tukee nuorisovaikutusten ennakkoarviointi, sillä osallistumalla kunnalliseen päätöksentekoon nuoret saavat äänensä kuuluville. Vaikutusten arvioinnin tarkastelun yhteydessä saadaan laajennettua kuntapäättäjien tietoa nuorten arjesta sekä asemasta.
Kaupunkien toimijoita ja hallintoa, jotka toimivat nuorten kanssa suoraan tai välillisesti, kannattaa haastaa yhteiseen kehittämiseen. Tavoitteena on nuorten eriarvoisuuden vähentyminen ja demokraattisen osallisuuden lisääntyminen sekä negatiivisten vaikutusten minimointi monenlaisten nuorten kokemukselliseen hyvinvointiin.
On huomioitava, etteivät nuoret ole yhtenäinen ryhmä, joten tarvitaan tietoa monenlaisilta nuorilta ja nuorisoryhmiltä nuorisovaikutusten arvioinnin perustaksi. Lapsivaikutusten arviointia tehdään monissa kunnissa (THL 2022), mutta tämän lisäksi nuorisovaikutusten arvioinnille on koettu olevan erityisesti tarvetta. Vain harvoissa kunnissa arvioidaan päätösten vaikutuksia nuorten näkökulmasta.
Nuorten osallisuutta voidaan tukea antamalla heille mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin, joilla on heille merkitystä. Keskeisenä havaintona on, että nuoret kiinnostuvat osallistumisesta ja innostuvat mukaan kehittämiseen, jos se mahdollistetaan toiminnallisilla menetelmillä.
– Demokraattiseen osallisuuteen kytkeytyy vahvasti luottamus, jota ei saavuteta ”hetkessä”. Nuorten luottamus osallistumisen mielekkyyteen vahvistuu, jos nuorille jää tunne siitä, että heitä on aidosti kuunneltu.
– Eri-ikäisten ja erilaisista lähtökohdista tulevien nuorten tuottamaa tietoa tulisi hyödyntää osallisuuden edistämisessä tasapuolisesti.
– Erityisesti haasteellisessa elämäntilanteessa olevat nuoret tarvitsevat aikaa omien mielipiteidensä esiin tuomisessa.
– Osallistamisen monikanavaisuus edistää yhteisöllisessä ja yhteiskunnallisessa toiminnassa mukana pysymistä.
Arvioitavia asioita
– miten mahdollinen päätös vaikuttaa nuorten elämään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?
» arviointiteemoja: kokemukset siitä, miten päätös vaikuttaa
– jokapäiväiseen hyvinvointiin
– sosiaaliseen hyvinvointiin (osallisuus ja yhteisöllisyys)
– elinympäristöön (asuinalue)
– mahdollisuuksien yhdenvertaisuuteen (opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet)
Osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja
– Hidas tiedontuotanto: toiminnalliset menetelmät kuten taideperustaiset menetelmät, jotka antavat nuorille mahdollisuuden tuottaa uutta tietoa ilman aikapaineita
– Nopea tiedontuotanto: ajankohtaiset digikyselyt, koska nuorten kasvuympäristöt ja kasvuilmastot muuttuvat nopealla syklillä.
Dialoginen toimintamalli tukee nuorten osallisuutta
Kun tarkastellaan, millainen toimintamalli tukee nuorten osallisuutta ja aktiivisuutta, vastauksena on, että nuoria on kuultava oman elämänsä ja ympäristönsä asiantuntijoina (myös Honkanen, Poikolainen & Karlsson 2017; Honkatukia, Rättilä & Rinne 2021; Poikolainen & Honkanen 2019).
Tiedonkeruumenetelminä yhdessä tekeminen ja työskentely mahdollistavat moniäänisyyden (Jokela & Huhmarniemi 2020; Leavy 2019). On myös muistettava, ettei asiantuntijatietoa tai aikuisten tietoa pidä aina arvottaa nuorten tietoa paremmaksi. Tämän(kin) tutkimuksen aikana havaittiin, että asiantuntijat ottavat itselleen helposti paremmin tietäjän paikan.
Seuraavassa kuviossa 1 esitetään, mitkä ja millaiset asiat ovat askelia nuorten osallisuuteen.
Nuorinäkökulmaisessa tutkimuksessa lähestytään nuorten kokemusmaailmaa sensitiivisesti. Tutkimuksessa kehitettiin taiteellisen työskentelyn avulla toimintamalli, joka mahdollistaa kokonaisvaltaisen dialogin syntymisen päättäjien ja nuorten välille. Malliin kuuluu taiteellinen prosessi ja keskustelupaneelin järjestäminen, jossa sosiaalisesti sitoutunut videoteos toimii keskustelun käynnistäjänä.
Tiedon tuottamisen prosessi on helppo toteuttaa, mutta se vaatii kaikilta osallistujilta sitoutumista yhteiskehittämiseen. Lisätietoa toteutetusta tiedonrakentamis- ja tuottamisprosessista löytyy Lintumäen, Rinteen, Pässilän ja Jokelan (2022) artikkelista, jossa taustoitetaan ja kuvataan toimintamallia.
Nuorten lähiöosallisuus ja aktiivisuus -tutkimushanketta rahoitettiin Ympäristöministeriön Lähiöohjelma 2020–2022. Artikkeli perustuu Ympäristöministeriölle toimitettuun policy briefiin 3/2023 (julkaisematon).
Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian tutkimushankkeessa selvitettiin
I) miten lähiöitä tulisi kehittää, jotta se lisäisi nuorten koettua hyvinvointia ja vähentäisi segregaatiota
II) millaisia toimija-asemia nuoret ottavat alueellaan ja millainen merkitys institutionaalisella luottamuksella on toimija-asemien rakentumiseen
III) millainen toimintamalli tukee nuorten osallisuutta ja aktiivisuutta asuinalueellaan.
Vastaamalla näihin kysymyksiin saatiin tietoa nuorisovaikutusten ennakkoarviointia tukevan mallin kehittämiseksi. Tutkimus toteutettiin Lappeenrannassa ja Lahdessa hyödyntäen monimenetelmällistä otetta, jolloin hankitaan ja analysoidaan monenlaisia tutkimusaineistoja.
Lähteet
Asikainen, M. & Kainulainen, S. & Rytkönen, S. 2022. Sosiaalisen hyvinvoinnin mittaaminen Pohjois-Savossa. Yhteiskuntapolitiikka 87 (5–6), 573–578.
Honkanen, K., Poikolainen, J. & Karlsson, L. 2017. Children and young people as co-researchers – researching subjective well-being in residential area with visual and verbal methods. Children`s Geographies 16(2), 184–195.
Honkatukia, P., Rättilä, T. & Rinne, J. 2021. Sisulla töihin? Kanssatutkimusta pakolaisnuorten työhön liittyvistä kokemuksista. Teoksessa Rättilä, T. & Honkatukia, P. (toim.) Tutkien ja tarinoiden kohti pakolaistaustaisten nuorten kestävää hyvinvointia. Nuorisotutkimusverkoston / Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 231 sarja: Kenttä. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 88–106.
Jokela, T. & Huhmarniemi M. 2020. Taideperustainen toimintatutkimus soveltavan taiteen kehittämisen välineenä. Teoksessa Jokela, T., Huhmarniemi, M. & Paasovaara, J. (toim.) Luontokuvaus soveltava taiteena. Rovaniemi: Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. Sarja C, katsauksia ja puheenvuoroja 66, 39–61. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-202-3
Keyes, C. 1998. Social Well-Being. Social Psychology Quarterly 61(2), 121–140.
Leavy, P. 2019. Handbook of Arts-Based Research. New York-London: Guilford Press.
Lintumäki, A., Rinne J., Pässilä A. & Jokela, T. 2022. Kokemustarinoita Mukkulasta – Nuorten osallisuuden kehittämistä taideperustaisella toimintatutkimuksella ja kanssatutkimuksella. Teoksessa Pässilä A., Parjanen S., Aarrevaara E., Laakso H., Knutas A. & Harmaakorpi V. (toim.) Yhteinen lähiö – kokeilut ja asukastieto kaupunkien kehittämisessä. LUT Scientific and Expertise Publications Tutkimusraportit – Research Reports 145. LUT University, LUT School of Engineering Science, 130–145. Sähköinen julkaisu ISBN: 978-952-335-878-2. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-878-2
Maunu, A. & Kiilakoski, T. 2018. Ohjausta osallisuuteen? Sosiaalinen ja poliittinen osallisuus ammattiin opiskelevien arjessa. Aikuiskasvatus 28(2), 112–119. Saatavissa: https://doi.org/10.33336/aik.88333
Poikolainen, J. & Honkanen, K. 2019. Urban Residential Area as Children`s Learning Place and Space. Nordic Studies in Education 39 (2), 89–103.
Raatikainen, E. & Poikolainen, J. 2020. Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajina. Nuorisotutkimus 38 (2), 37–51.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. 2022. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi. Saatavissa:https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/paatosten-vaikutusten-ennakkoarviointi
