Tutkimuksella toimivampia kuntoutuspalveluita

Kuntoutuspalveluiden toimivuutta on tarpeen tutkia monesta näkökulmasta.

Tutkimus voi kohdistua palveluiden järjestämiseen ja niiden tuottamiseen eri organisaatioiden toimintana, kuntoutuksen toteutumisen muotoihin ja sisältöihin sekä kokemuksiin palvelusta ja sen hyödyistä. Näiden eri näkökulmien nivominen yhteen tuottaa kokonaiskuvan siitä, ovatko palvelut toimivia ja mitkä tekijät vaikuttavat toimivuuteen.

Rekku-tutkimuksessa selvitettiin uudenlaista tapaa järjestää kuntoutuspalveluja

Kelan järjestämiä kuntoutuspalveluita on tutkittu vuosina 2020–2023 Muutos II -hankkeessa. Tutkimukset ovat olleet luonteeltaan moninäkökulmaisia ja monimenetelmällisiä implementaatio- eli toimeenpanotutkimuksia.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Kelan tutkimus toteuttivat yhteistutkimuksen (Rekku-tutkimus), jossa kohdennuttiin rekisteröitymismenettelyyn perustuvien kuntoutuspalveluiden järjestämiseen ja siihen, missä määrin uudet palvelukuvaukset toteutuivat Kelan kuntoutuspalveluissa.

Tutkimuksessa oli mukana kaksi kuntoutusmuotoa, joissa on erilaiset kohderyhmät. Oma väylä -kuntoutus on tarkoitettu 16–29-vuotiaille nuorille henkilöille, joilla on diagnosoitu aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ja/tai autismikirjonhäiriö. Kuntoutus sisältää yksilötapaamisia sekä ryhmätoimintaa. Sydänkuntoutuskurssit ovat puolestaan tarkoitettu henkilöille, joilla on toimintarajoitteita sydänsairauden, kuten sepelvaltimotaudin tai sydämen vajaatoiminnan, vuoksi tai joille on tehty läppäleikkaus. Kurssit toteutuvat ryhmämuotoisina.

Moninäkökulmainen aineisto kuvaa laajasti kuntoutuspalveluiden toimivuutta

Tutkimuksen aineistoina ovat kuntoutukseen osallistuville henkilöille eli asiakkaille suunnatut kyselyt ja haastattelut kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Ammattilaisnäkökulmaa on kerätty kuntoutusta tuottavien palveluntuottajien hallinnosta ja organisoinnista vastaaville henkilöille suunnatulla kyselyllä sekä kuntoutusta toteuttaville moniammatillisten tiimeille suunnatuilla kyselyillä ja haastattelemalla heitä. Tutkimuksen tuloksia on raportoitu tutkimuksen kuluessa niin, että ne ovat tukeneet Kelassa toteutettua rekisteröitymismenettelyn kokeilua. Loppuraportti julkaistaan kolmena erillisenä julkaisuna.

Rekisteröitymismenettelyä koskevassa julkaisussa (Ukkola ym. 2023) selvitetään, miten uusi tapa järjestää Kelan kuntoutusta toimii palveluntuottajien ja asiakkaiden näkökulmista. Rekisteröitymismenettelyssä Kela määrittää kuntoutuspalvelun ehdot, edellytykset palveluntuottajalle sekä palvelusta maksettavan hinnan. Ehdot täyttävät palveluntuottajat voivat rekisteröityä mukaan ilman kilpailutusta. Samalla myös uudessa palveluntuottajahaussa asiakas saa enemmän tietoa palveluntuottajista muun muassa muiden asiakkaiden arvioiden kautta.

Oma väylä -kuntoutuksen (Heinijoki ym. 2023) ja sydänkuntoutuskurssien (Seppänen-Järvelä ym. 2023) julkaisuissa kohdennutaan kuntoutukseen ohjautumiseen, hakemiseen, kuntoutuksen aloittamiseen, moniammatillisen tiimin työskentelyyn sekä kummankin kuntoutusmuodon kuntoutuksen keskeisiin toteutusmuotoihin.  Lisäksi tarkastellaan kuntoutuksen sisältöjä sekä kuntoutuksen koettuja hyötyjä ja kuntoutuksen jälkeistä seurantaa.

Rekisteröitymismenettely osoittautui sujuvaksi tavaksi järjestää palvelut

Palveluntuottajat arvostavat rekisteröitymismenettelyn sujuvuutta ja sen mahdollistamaa jatkuvuutta palvelun toteuttamisessa. Merkittävänä sytykkeenä palveluntuottajaksi rekisteröitymisessä toimi esimerkiksi se, että palveluntuottajalla oli kokemusta jo aiemmin kyseisen kuntoutuspalvelun tuottamisesta. Toinen merkittävä tekijä oli kyseisen palvelun kohderyhmän kuntoutuksesta kertynyt asiantuntemus ja kokemus.

Rekisteröitymiseen liittyvien positiivisten arvioiden ohella palveluntuottajat tunnistivat myös siihen liittyviä riskejä kuten palvelujen räätälöinti kiinteän hinnan puitteissa. Palveluntuottajahaku lisäsi asiakkaiden valinnanvapautta, ja sitä käyttäneet asiakkaat pitivät hakua helppokäyttöisenä. Toisaalta suhteellisen moni asiakas ei ollut käyttänyt hakua lainkaan. Palveluntuottajahaun kehittämistä on jatkettu tutkimuksen toteuttamisen jälkeen niin, että se tulisi täysimittaisesti käyttöön.

Ydinelementit ovat kuntoutuspalvelun kulmakiviä

Oma väylä -kuntoutus ja sydänkuntoutuskurssit ovat toteutusmuodoiltaan, sisällöiltään sekä kohderyhmiltään varsin erilaiset palvelut. Yhteistä niille on monimuotoisuus, joka näkyy muun muassa moniammatillisena toteutuksena sekä useina erilaisina sisältöinä, joista muotoillaan Oma väylä -kuntoutukseen osallistuvaa nuorta tai tietylle sydänkuntoutuskurssille osallistuvia kuntoutujia hyödyttävä kokonaisuus.

Yhdeksi keskeiseksi teemaksi tutkimuksen kuluessa vahvistui tarve tunnistaa ne kuntoutuspalvelun ydinelementit, jotka edistävät Oma väylä -kuntoutuksen ja sydänkuntoutuskurssien toimivuutta ja varmistavat toivottavien vaikutusten syntymistä. Kun palveluita räätälöidään yksilön tai ryhmän tarpeiden mukaisiksi, on tärkeää ymmärtää ydinelementit eli räätälöidyssä palvelussa säilytettävät tekijät. Samalla tavoin on hyvä tiedostaa tekijät, joita voi muokata ilman, että palvelun laatu ja/tai vaikuttavuus kärsii.

Tutkimus tuotti eväitä tulevaisuuteen

Tutkimus tuotti suoraan käytäntöön hyödynnettävää tietoa sekä Oma väylä -kuntoutuksesta että sydänkuntoutuskursseista. Kela kuntoutuksen järjestäjänä on huomioinut tulokset palvelukuvausten kehittämistyössä. Tulokset tukevat myös palveluntuottajia palveluiden kehittämistyössä.

Ydinelementtien tunnistamisen prosessia on mahdollista laajentaa myös muihin kuntoutuspalveluihin. Jatkossa onkin mielenkiintoista vertailla eri kuntoutuspalveluiden ydinelementtejä: Millaiset elementit ovat vain tietyn asiakasryhmän tai kuntoutusmuodon ytimessä? Entä mitkä elementit ovat useiden kuntoutusmuotojen ytimessä? Voidaanko kuntoutuspalveluiden ydinelementtejä jäsennellä ns. geneerisiin ydinelementteihin ja spesifeihin ydinelementteihin? Tärkeää on myös tutkia, millaiset implementointistrategiat edistävät ydinelementeistä koostuvan kuntoutuspalvelun omaksumista, toteuttamista ja juurtumista (vrt. Heinijoki & Karhula, 2023).

Oma väylä -kuntoutuksen ja sydänkuntoutuksen järjestäminen Kelan kuntoutuksena jatkuu edelleen rekisteröitymismenettelyllä. Parhaillaan rekisteröitymismenettely on laajentumassa myös muihin Kelan järjestämiin kuntoutuspalveluihin. Esimerkiksi ensi vuonna LAKU-perhekuntoutusta ja harkinnanvaraista moniammatillista yksilökuntoutusta aletaan järjestää rekisteröitymismenettelyllä tarjouskilpailun sijaan. Rekisteröitymismenettelyn toimivuutta ja sillä tavoiteltavaa asiakkaan valinnanvapauden toteutumista on tarkoituksena tutkia myös jatkossa ja näin tunnistaa jatkokehittämistarpeita.

Lähteet

Heinijoki, H., Karhula, M., Seppänen-Järvelä, R., & Ukkola, I. (2023). Kelan Oma väylä -kuntoutuksen ytimessä konkreettiset askeleet tulevaisuuteen: Tuloksia kuntoutuksen toteutumisesta ja toimivuudesta (Työpapereita 184). Kela. ISBN ISBN 978-952-284-178-0 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231109143716

Heinijoki, H. & Karhula, M. (2023) Implementointitutkimus tukemassa vaikuttavia käytäntöjä. Teoksessa Anu Haapala (toim.): Kestävää hyvinvointia kehittämässä 2023 – Hyvinvointi ja tulevaisuus. Xamk kehittää 219. Mikkeli: Xamk.

Seppänen-Järvelä, R., Karhula, M., Saukkonen, S., Ukkola, I., & Heinijoki, H. (2023). Kelan sydänkuntoutus – vakiintunutta ja toimivaa: Kuntoutuskurssien toteutuminen rekisteröitymismenettelyssä (Työpapereita 185). Kela. ISBN 978-952-284-179-7 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231109143717

Ukkola, I., Karhula, M., Seppänen-Järvelä, R., & Heinijoki, H. (2023). Kuntoutuksen rekisteröitymismenettelyn ja palveluntuottajahaun toimivuus (Työpapereita 186). Kela. ISBN 978-952-284-180-3 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231108143564