Yhdenvertaisuutta ja yhteistoimintaa osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa

29.05.2023

Osallistuvan tutkimuskumppanuuden ytimessä on yhdenvertainen osallistuminen ja jokaisen asiantuntijuuden arvostaminen sekä hyödyntäminen tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa. Mitä mahdollisuuksia avautuukaan, kun tutkittua tietoa tuotetaan ja hyödynnetään yhdessä – arkeen ja käytäntöihin kiinnittyvässä osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa?

Tässä artikkelissa kuvataan, millainen on osallistuvan tutkimuskumppanuuden -malli ja ajatuksiamme siitä, miten mallia voisi hyödyntää tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

Osallistuvalla tutkimuskumppanuudella (Participatory Research Partnership, PaRe) tarkoitetaan tutkimuksen eri osapuolten vastavuoroista, tavoitteellista kumppanuussuhteen rakentamista, jossa päämääränä on tiedon rakentaminen, tuottaminen ja käyttö yhdessä. Osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa tutkijat, asiakkaat, ammattilaiset ja läheiset toimivat tasavertaisina asiantuntijoina ja kehittäjäkumppaneina prosessissa, jolloin tiedon tuottaminen tapahtuu yhdessä. (Sipari ym. 2022.)

Kumppanuuden rakentaminen toteutuu tiiviissä yhteistyössä, avoimuuden, kunnioittamisen, yhdenvertaisuuden sekä vastavuoroisuuden arvojen pohjalta. Osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa rakennetaan uudenlaista toimintakulttuuria tutkimuksen tekemiseen, jossa tutkimukseen osallistuvat kumppanit oppivat tuottamaan ja käyttämään tutkittua tietoa hyvän tulevaisuuden tekijöinä. (Sipari ym. 2022.)

Osallistuva tutkimuskumppanuus

Osallistuva tutkimuskumppanuus -malli kehitettiin alun perin Metropolian RECORDI-hankkeessa kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen kontekstissa (Sipari ym. 2022). Nyt mallia on sovellettu ja kehitetty edelleen Metropolian TKI-toiminnan profiloitumishankkeessa Kestävää hyvinvointia yhdessä tutkimalla ja kehittämällä, HYTKE. Sipari ym. (2023) tutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulun monialaisessa kontekstissa osallistuvan TKI-kumppanuuden ytimessä ovat yhdenvertainen osallistuminen, moninainen osaaminen ja systeeminen kehkeytyminen, jotka kytkeytyvät vuorovaikutteisesti toisiinsa.

Osallistuva tutkimuskumppanuus on erittäin innostava toiminnan kehikko, joka haastaa perinteiseen tutkimusperinteeseen tottunutta toimijaa ajattelemaan tutkimus- ja toimintakokonaisuutta uudella tavalla.  Osallistuva tutkimuskumppanuus toteutuu viiden vaiheen mukaan (kuva 1), joiden rinnalla kulkee läpileikkaavasti yhteistoiminnan periaatteet, osallistuvan tutkimuskumppanuuden arvot sekä kehittävä ja eettinen arviointi.

Prosessin jokaisessa vaiheessa eri toimijoiden aktiivista sekä yhdenvertaista osallistumista, äänen kuulumista ja vaikuttamismahdollisuuksia turvataan jatkuvan arvioinnin avulla. Tätä voidaan konkretisoida ja edistää malliin sisältyvien työpohjien avulla.

Osallistuva tutkimuskumppanuus -malli muodostuu viidestä vuorovaikutteisesta vaiheesta: 1) Tutkimuskumppanuuden käynnistäminen, 2) Tutkimusryhmän rakentaminen, 3) Vastavuoroinen tutkimuksen yhteissuunnittelu, 4) Uuden tutkimustiedon tuottaminen yhdessä ja 5) Tutkimustiedon hyödyntäminen arjessa. Mallin vaiheisiin liittyy ydintekijöitä, jotka ohjaavat toteuttamaan yhdenvertaista osallistumista mahdollistavaa yhteistoimintaa kumppanuuden kaikissa vaiheissa.
Kuva 1. Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin vaiheet ja esimerkkejä vaiheisiin liittyvistä ydintekijöistä (mukaellen Sipari ym. 2022).

Osallistuvan tutkimuskumppanuuden lähtökohtana on yhteinen kipinä/sytyke tutkimuskumppanuuden käynnistymiseen yhteisen merkityksellisen asian äärelle. Tämä asia toimii voimavarana ja lähtökohtana tutkimuskumppanuudessa.

Perinteiseen tutkimusprosessiin verrattuna, jossa tutkimuksen lähtökohdat ovat pitkälle valmistellut, eri toimijat pääsevät tämän mallin mukaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa kehittämään tutkimusprosessia kumppanuuden periaatteiden mukaan. He siirtyvät tutkimuksen kohteesta tutkimuskumppaneiksi, jossa jokaisen osaaminen on yhtä arvokasta. (Sipari ym. 2022.)

Tutkimuskumppanuudelta tämä vaatii yhteistä aikaa virittäytymiseen ja yhteisen ymmärryksen luomiselle. Yhteinen ymmärrys vaatii yhteistä kieltä, joka on tutkimuksellisen yhteistoiminnan edellytys. Tämä vaatii tutkijalta siirtymistä tutkimusjargonista arkikielen käyttämiseen, joka siirtää myös tutkimuksen lähemmäs tutkimuksen kohteena olevan ilmiön arjen todellisuutta. (Sipari ym. 2022.)

Kutsu kumppanuuteen

On olennaista, miten kutsu kumppanuuteen tapahtuu. Miten saamme kutsuttua asiasta kiinnostuneet yhteistoiminnan äärelle? Millaisia viestinnän välineitä käytämme, jotta tieto saavuttaa kaikki?

Lasten kuntoutuksen tutkimusyksikössä Englannissa kehittämiseen kutsutaan avoimesti verkkosivuilla, jossa on mahdollisuus osallistua joko perhetiedekuntaan tai ehdottaa tutkimusaiheita. Tällaista mielestämme tarvitaan Suomessakin.

Tarvitsemme innovatiivisia tekoja, jotta saamme yhteiskehittämiseen mukaan ne asiakkaat, jotka käyttävät kehittämisen kohteena olevia palveluita. Suomessa lasten kuntoutuksessa osallistuvaa tutkimuskumppanuutta edistää esimerkiksi Valtakunnallinen lasten ja nuorten kuntoutus ry.

Kehittävä ja eettinen arviointi ohjaa kumppanuutta

Pysähtyminen osallistuvan tutkimuskumppanuuden äärelle on tärkeää prosessin jokaisessa vaiheessa. Osallisuuden mahdollistaminen on suunnitelmallista, sitä täytyy konkretisoida ja sen eettistä kestävyyttä tulee arvioida koko ajan. Osallistuva tutkimuskumppanuus -malliin kuuluu työpohja kehittävään ja eettiseen arviointiin.

Osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa toimintaa muotoillaan yhdessä siten, että tutkimusprosessin omistajuus on jaettua vaikuttamista ja vastuunkantoa. Keskeistä on osallistumista mahdollistavan toimintakulttuurin luominen, joka muotoutuu keskustelun ja tilannekohtaisen konkretisoinnin myötä liittyen yhteisiin arvoihin, periaatteisiin, tavoitteisiin, toimintatapoihin sekä aihetta koskevaan ymmärrykseen ja kokemukseen. (Sipari ym. 2022) Osallistuvan tutkimuskumppanuuden ytimessä on yhteinen löytöretkeily, rohkeus luottaa yhteiseen tekemiseen ja oppimiseen toisiltamme.

Mallin hyödyntäminen TKI-toiminnassa

Osallistuvan tutkimuskumppanuuden mallia voidaan mielestämme hyödyntää todella monipuolisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaan silloin, kun tahtona on edistää osapuolten yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua ja yhteistoimintaa jaetun tavoitteen suunnassa. Kuten opimme kehittävän koulutusprosessin aikana, tätä voisi soveltaa myös esimerkiksi opetussuunnitelmatyössä tai opettamisessa, mutta myös esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa.

Opimme myös, että tärkeintä mallissa on kyky ajatella uudella tavalla, rikkoa ja ylittää perinteisiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan raja-aitoja. Tärkeää on myös siirtyä perinteisestä kohderyhmäajattelusta aitoon kumppanuuteen, joissa tasavertaisesti osallistuvassa prosessissa tuotetaan yhteistä ymmärrystä ja uutta tietoa.  Se vaatii paljon uskallusta, itsensä likoon laittamista ja “thinking out of box” -ajattelua.

Osallistuvan tutkimuskumppanuuden tarkoituksena on tuottaa uutta tutkittua tietoa, joka vastaa parhaalla tavalla käytännöllisiin tietotarpeisiin tulevaisuuden palvelujen ja käytäntöjen kehittämiseksi. Siksi on tärkeää mahdollistaa tutkimusaiheeseen liittyvien kansalaisten ja heidän läheistensä, ammattilaisten ja sidosryhmiin kuuluvien osallistuminen tutkitun tiedon rakentamiseen ja hyödyntämiseen.

Tällöin tuotetaan tietoa, jolla on aidosti merkitystä käyttäjille heidän arjessaan. Tutkimustoiminnan tulee olla kokonaisuudessaan avointa, selkeää, ymmärrettävää ja mielekästä kaikkien kumppanien kannalta.

Kirjoittajat osallistuivat Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämään Participatory Research Partnership – the developmental training process -kansainväliseen kehittävään koulutusprosessiin (25.11.2022–2.2.2023), jossa perehdyttiin osallistuva tutkimuskumppanuus -malliin ja sovellettiin mallia monialaisessa TKI-toiminnassa. Yksi kirjoittajista toimi koulutuksen fasilitaattorina.

Koulutusprosessissa toteutettiin neljä etätyöpajaa ja seminaari. Koulutukseen osallistui 36 osallistujaa eri maista hyvin erilaisin taustoin osallistuvan tutkimuskumppanuuden hengessä.  Ryhmätehtävien ja keskustelujen avulla opimme yhdessä erilaisia näkökulmia ja soveltamis- ja toteutumismahdollisuuksia osallistuvasta tutkimuskumppanuudesta.

Kiitämme HYTKE- hankkeen toimijoita innostavasta yhteiskehittämisen matkasta. Osallistuva tutkimuskumppanuus elää tässä hetkessä ja katsoo tulevaan. Tutkimusten ja toimintojen rakentamisessa on mentävä kohti aitoa osallistuvaa tutkimus- ja kehittäjäkumppanuutta.

Lähteet

Sipari, S., Vänskä, N., Lehtonen, K., Helenius, S., Harra, T. 2022. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja OIVA-sarja 50 .

Sipari, S., Helenius, S., Vänskä, N., Foster, R., Salonen, A.O. 2023. Osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus ammattikorkeakoulukontekstissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 24 (4), 10-27.

Kirjoittaneet Anu Kinnunen, Annastiina Vesterinen, Ira Jeglinsky-Kankainen ja Nea Vänskä

Kinnunen, KT, työskentelee yliopettajana Lapin ammattikorkeakoulussa, Vesterinen, TtM, projektitutkijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Jeglinsky-Kankainen, FT, dosentti, yliopettajana Arcada ammattikorkeakoulussa ja Vänskä, TtM, lehtorina ja HYTKE-hankkeen projektipäällikkönä Metropolia-ammattikorkeakoulussa.