Dronet lentävät urbaaniin kaupunkikuvaan

Vuoteen 2010 saakka dronet eli miehittämättömät UAV -ilma-alukset (Unmanned Aerial Vehicle) olivat Suomessa ja muuallakin maailmassa vielä varsin tuntemattomia teknisiä hyödykkeitä. Nyt tilanne on muuttunut, ja miehittämättömien ilma-alusten kaupallistamiselle etsitään yhä uusia käyttösektoreita erityisesti pääkaupunkitasolla.

Droneala keskittyy yhä enemmän tiheästi asutuille alueille eli kaupunkeihin. Tällöin puhutaan UAM (Urban Air Mobility) -toiminnoista, jotka tarkoittavat pääasiassa ruuhkien takia perustettuja kaupunkien alailmatiloissa toimivia automatisoituja ilmaliikennepalveluita.

Helsingin kaupungin liikennestrategian konsulttitoimisto FLOU Oy:ltä ja dronealan asiantuntijayritys Robots Expert Finland Oy:ltä tilaaman selvityksen mukaan vuonna 2030 yksistään Helsingin UAM-palveluiden markkina-arvo on 20–80 miljoonaa euroa. Arvio perustuu sekä maailmanlaajuiseen että Euroopan sisäiseen kasvuodotukseen.

Tällä hetkellä UAM-toimintojen markkinapotentiaali Helsingissä on muutaman miljoonan euron luokkaa, eli odotettu kasvu tulevaisuuteen on merkittävä. Tulevaisuuden ennusteen suuri euromääräinen vaihteluväli johtuu alaan yleisesti liittyvistä epävarmuustekijöistä. Eräs tällainen on UAM-toimintastrategian, eli kyseisen ilmailusektorin tarkan ohjaussuunnan puuttuminen.

Nyt tärkeä ja nopeasti päätettävä asia onkin siis se, mihin suuntaan Helsinki kehittää UAM-strategiaansa. Asialla on luonnollisesti vaikutusta myös muiden suomalaisten – ja mahdollisesti ulkomaistenkin – kaupunkien UAM-toimintaan tulevaisuudessa.

Helsinki pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, hiilidioksidipäästötön vuoteen 2040 mennessä ja hiilinegatiivinen vuoteen 2050 tultaessa. Liikenne Helsingissä on toiseksi suurin hiilidioksidipäästöjen lähde rakennusten pitäessä ykkössijaa.

Myös kasvavan miehittämättömän ilmaliikenteen on toivottu leikkaavan oman osansa päästöistä. Tämä voi toimia vauhdittajana poliittisessa päätöksenteossa.

UAM-toimintojen kolme pääluokkaa

Karkeasti UAM-markkinan voi jakaa kolmeen osaan. Operatiiviset lentotoiminnot pitävät sisällään esimerkiksi juuri ilmakuvaukset, maastokartoitukset ja erilaiset valvontatehtävät. Tavarankuljetus puolestaan on lähinnä alailmatilaluokissa tapahtuvaa rahtikuljetusta, kuten vähittäiskaupan tuotteita tai terveydenhuoltoalan lähetyksiä. Henkilökuljetusten on arvioitu alkavan – tai olevan teoriassa mahdollista – aikaisintaan vuonna 2027. Sekin siis on jo nyt lähitulevaisuutta.

Selvityksen mukaan suuri yleisö hyväksyisi kaupunkeihin laajentuvat dronetoiminnot ja tarvittavan ilmaliikennettä tukevan infrastruktuurin rakentamisen erityisesti terveydenhuollon kautta. Kun esimerkiksi verinäytteitä tai rokotteita voitaisiin järjestelmällisesti ja tehokkaasti kuljettaa miehittämättömillä ilma-aluksilla, ei odotettavissa olisi laajaa vastustusta.

Jos taas pääkehityssuunnaksi otettaisiin esimerkiksi henkilökuljetusten mahdollistaminen matkustajasatamista Helsinki-Vantaan lentoasemalle, voisi vastaanotto olla toinen ja vaikuttaa koko UAM-alan julkisuuskuvaan negatiivisesti. Suuntautuisivathan palvelut tällöin vain harvoille maksukykyisille tarvitseville.

Kaupungin ohjaus avainroolissa

Aivan ensimmäiseksi on kuitenkin linjattava, tarjoaako kaupunki UAM-toiminnoille pelkän ilmatilan, ja miehittämättömän ilmailun vaatiman infran perustamisen ja ylläpitämisen hoitaisivat itsenäiset yrittäjät. Vai osallistuuko kaupunki myös UAM-infran rakentamiseen ja hallintaan, tai ainakin niiden vahvaan ohjaamiseen.

Asia ei ole hallinnollisesti täysin yksinkertainen. Esimerkiksi terveydenhuollollisten palveluiden hallinta ja logistiikka toimii edelleen kuntaomisteisesti, kuten Uudenmaan alueella HUS:n hallinnoimana.

Jo lähitulevaisuudessa UAM-toiminnot vaikuttavat myös kiinteistörakentamisessa. Koska korkeat rakennukset ovat kuin tilattuja dronealustoja, on kiinteistöt suunniteltava ja rakennettava näitä toimintoja mahdollistaviksi.

Oletuksena kun on, että UAM-toiminnot toteutetaan tulevaisuudessa mahdollisimman joustavasti ja hajautetusti, eikä ainoastaan eri paikkoihin sijoitettuja kiinteitä droneportteja hyödyntäen. Myös rakennusala tältä osin vaatii jo itsessään vahvaa ohjaamista, mahdollisesti myös verotuksellisesti.

Uusia yrittäjiä ja koulutusta tarvitaan

UAM-selvitys osoittaa, ettei pääkaupungissa ensisijaisesti tarvita miehittämättömillä ilma-aluksilla toteutettavaa, ruuhkiin perustuvaa henkilökuljetusta ainakaan lähitulevaisuudessa. Yhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle ydinkeskustan alueelta toimivat nykyisellä joukkoliikenteellä jo nyt hyvin, eivätkä miehittämättömät ilmataksipalvelut toisi tähän merkittävää parannusta muutoin kuin globaalisti esimerkillisen palvelutason muodossa.

Näin ollen Helsingin tulevaisuuden UAM-kehitysstrategian pääohjaussuunnaksi jäävät tavarankuljetus ja operatiiviset lentotoiminnot. UAM-sektori tarvitseekin nyt tuekseen ennen kaikkea innovatiiviset ja motivoituneet yrittäjänsä. Lisäksi avainroolissa ovat yritystoimintoihin yhdistyvät laadukkaat ja houkuttelevat koulutuspalvelut, joita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on vahvasti edistämässä.

Lähde

Study on the Future of Helsinki’s Urban Air Mobility. Saatavilla: https://mobilitylab.hel.fi/app/uploads/2023/05/2023-05-08-Helsinki-UAM-Report-final.pdf