Siemenet ilmailuun istutetaan parhaimmillaan jo kouluiässä. Kuva: Adobe / Marko Sorsa.

Ilmailun kestävään kehitykseen investoidaan jo varhain

16.10.2023

Lapset rakastavat edelleen kasata lennokkeja, edes digiaika ei ole muuttanut asiaa mihinkään. Ilmailualan asiantuntijoiden mukaan kasvatus ilmailuun olisikin aloitettava jo alakouluiässä. Muussa tapauksessa ilmailuala on vaarassa menettää huippuosaajia myöhemmin muille aloille.

Ilmailukasvatuksen olisi lähdettävä siitä, että ilmailu on muutakin kuin lentäminen. Kun nyt alakouluiässä olevat lapset kiinnostuvat ilmailusta oikealla tavalla, 2030-luvulla he ovat ilmailualalla kehittyvinä huippuosaajina. Heihin on kasvatettu sisään ajattelu ilmailusta yhtenä kokonaisuutena, ja vihreiden arvojen olevan lähtökohta ilmailun kaikille toiminnoille.

Ilmailussa kestävän kehityksen strategia tarkoittaa ennen kaikkea energiatalouden ja aerodynamiikan ymmärtämistä, lasten ja nuorten informoimista sekä tulevaisuuden ilma-alusten suunnittelua. Eikä kaikki ilmailuun liittyvä ole ainoastaan ilmailuteollisuuden varassa. Myös urbaani kaupunkisuunnittelu kuuluu siihen, kuten myös yleisellä tasolla tapahtuva kestävää kehitystä tukeva politiikka ja sääntely.

EU-politiikka ja koulutus avainasemassa eurooppalaisen ilmailuteknologian kehityksessä

Eurooppalaisen ilmailuteknologian kannalta on erittäin tärkeää, että EU-politiikka tuntee ilmailualan ja pysyy vahvana päätöksissään. Pahin skenaario on se, että huippuosaajat päätyvät töihin esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Onkin pidettävä poliittisesti huolta siitä, ettei Euroopan unioni ole pelkkä prototyyppien kehittäjä, ja kaupalliseen tuotantoon päätyvät lentokoneet sekä kehitetään että valmistetaan toisaalla.

Tällaista signaalia ei myöskään saa antaa eurooppalaisille ilmailualan opiskelijoille tai opiskelijoiksi aikoville. On tärkeää, että opiskelijat tiedostavat varmuudella työskentelevänsä oikeasti tuotantoon päätyvien ilma-alusten kanssa. Vasta tällöin he ovat valmiita sitoutumaan työhönsä ja alaan täydellisesti. Samalla he myös voivat kokea täysipainoisesti vaikuttavansa ilmailun vihreään siirtymään.

On vähintään yhtä tärkeää, että ilmailualan koulutusta antavilla instituutioilla on riittävästi korkeatasoisia opettajia. Monet ilmailualan projektit suuntautuvat nyt erittäin vaativiin kestävän kehityksen sektoreihin.

Kuitenkin esimerkiksi vetyenergiaan liittyvät projektit etenevät hitaasti, koska niissä ei ole riittävästi mukana myös ilmailualaa tuntevia vetyasiantuntijoita. Vetyteknologian professorien paikalla voi sen sijaan olla esimerkiksi perinteiseen ilma-alusten turbiinitekniikkaan erikoistuneita huippuosaajia.

Opiskelijat ja rekrytoitavat vaativat vahvan vihreän strategian

Pitkälle kehittyneiden ilmailualan insinööri- ja MBA-tutkintoihin valmistavien oppilaitosten, kuten englantilaisen Cranfield Universityn ja yhdysvaltalaisen Embry-Riddle Aeronautical Universityn opettajien saaman palautteen mukaan uusiutuva energia on nuorten opiskelijoiden mielessä selvänä ydinasiana. Opiskelijat osaavat esimerkiksi jo työharjoittelupaikkaa valitessaan varmuudella kysyä, kuinka organisaatio on valmistautunut tulevaan muun muassa energiankäytön osalta.

Aikanaan opiskelijan rekrytointiprosessiin osallistuvalla yrityksellä onkin oltava ajantasainen ja vahva kestävän kehityksen strategia. Ilman sitä he tuskin saavat valmistuneen osaajan itselleen. Pahimmassa tapauksessa nuori osaaja menetetään ilmailusta kokonaan toiselle toimialalle.

Energia-arvot ja energia-ajattelu ovat siis avainasemassa varsinaisen suoraan työhön liittyvän strategian ohella. Yritykset taistelevat nyt työntekijöistä alueella, missä heistä aiemmin ei ole tarvinnut kilpailla.

Ensiarvoisen tärkeä sitouttaminen

Ovatko jotkin muut teknologian toimialat siis tehneet ilmailualaan verrattuna jotain paremmin tai tehokkaammin?

Eivät välttämättä, mutta ne ovat mahdollisesti osanneet kertoa juuri oikeaan aikaan ja paremmin yrityksen tai alan energiatulevaisuudesta. Houkutteleminen alalle voi toki olla helppoa – esimerkiksi rahalla. Mutta kestävän kehityksen kannalta tärkein asia, eli sitouttaminen, on huomattavasti vaikeampaa.

Koululaiselle ja opiskelijalle on siis tärkeää nähdä ajoissa, mihin kaikki konkreettisesti liittyy. Ei ole motivoivaa kuulla aerodynamiikasta, jos ei tiedä mihin ja miten se täsmälleen vaikuttaa.

Mutta kun asian näkee ja kokee vaikkapa oman pikkukaupungin ilmailutapahtumassa, se muuttuukin teemaksi, mihin voi uhrata vuosia elämästä täysin huomaamatta.

Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke tutkii ja edistää uusien skaalautuvien teknologioiden käyttöä ilmailun eri osa-alueilla. Lisäksi hanke vie eteenpäin innovaatiotoimintaa Suomen uusimmalla yleisilmailulentokentällä Helsinki-East Aerodromella Pyhtäällä, sekä vahvistaa kentän energiatehokkuutta.

Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama ja rahoittavana  viranomaisena toimii Uudenmaan liitto. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy.

Lähde

EASA – EU Green Week 2023 partner event. Saatavilla: https://www.easa.europa.eu/en/newsroom-and-events/events/easa-eu-green-week-partner-event-aviation-sector-ready-green-transition

Kirjoittanut Marko Sorsa

Kirjoittaja työskentelee Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hankkeessa projektipäällikkönä. Ilmailun harrastamisen lisäksi hän on myös toiminut ilmailutoimittajana ja -kuvaajana. Keväällä 2024 hän valmistuu Sähkövoimatekniikan YAMK-insinööriksi Xamkin Mikkelin kampukselta.