Kuva: Gerd Altmann, Pixabay.

Mahdollisuuksien maaseutu – tietotalous ja mikroyrittäjyys

13.03.2023

Maaseudun liiketoiminnalta, kuten muultakin liiketoiminnalta ja talouskehitykseltä, odotetaan vihreää siirtymää tukevia kestäviä ratkaisuja. Tietotalous on nostettu Suomen Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa läpileikkaavaksi kehittymisen tekijäksi.

Suomen Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma (2021–2027) visioi maaseutua tulevaisuuden tuulenhalkojana ja merkittävänä tekijänä kestävän siirtymän murroksessa. Ohjelmassa maaseutu halutaan nähdä asuttuna ja elinvoimaisena.

Tutkimme, minkälaiset kehittämis- ja ohjaustoimenpiteet edistävät parhaiten maaseudun tietotalouteen perustuvan liiketoiminnan kehittymistä.  Moninäkökulmaisessa ja -menetelmäisessä tutkimuksessa tarkasteltiin maaseutujen innovaatiopotentiaaleja, uudistumiskykyä, oppimista, verkostoitumista, heikkoja signaaleja sekä hiljaista tietoa erilaisilla alue- ja toimijatasoilla.

Keskeisimmät maaseudun ohjausmekanismit ovat älykkään erikoistumisen strategiat, maakuntaohjelmat, alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat ja Leader-strategiat. Kehittymisen välineenä käytetään tutkimus- ja kehittämistoimintaa (TKI) ja erilaisia rahoitusinstrumentteja.

Miltä maaseudun tietotalous näyttäytyy mikroyrittäjän silmin?

Tutkimustulosten mukaan maaseudun mikroyrittäjät tiedostavat olevansa osa isoa ohjelmallista kokonaisuutta ja etsivät tietoisesti erilaisia liiketoimintamalleja kestävään kehitykseen ja ekologisuuteen. Yrittäjät eivät varsinaisesti tunnista olevansa tietotalouden tekijöitä, mutta hyödyntävät ja yhdistelevät erilaista tietoa toiminnassaan ja pyrkivät aktiivisesti luomaan uutta.

Oman yritystoiminnan kehittäminen on päivittäistä ja sitä halutaan tehdä. Suurimpana esteenä oman toiminnan kehittämiselle ja uuden tiedon hyödyntämiselle koetaan usein rauhallisten ja kiireettömien hetkien puuttuminen sekä yrittäjän oma väsymys ja stressi. Sen sijaan yhteistyö, taloudellinen tuki ja uusi tutkimustieto edistää kehittämistä.

Maaseudun mikroyrittäjyys on usein esimerkiksi maatalouden sivussa kehittynyt liiketoimintamuoto, joka ei asemoidu perinteisiin toimialaluokkiin, vaan yhdistelee yritystoiminnassa luovasti erilaisia toimintoja . Mikroyrittäjät eivät halua olla alisteisia tai rinnastettavissa alkutuotantoon, vaan ovat kiinnostuneita erilaisesta tiedosta ja tiedon merkityksestä.

Esimerkiksi digitaalisuuteen ja palveluliiketoimintaan liittyvät mahdollisuudet tunnistetaan hyvin, ja liiketoimintaideat voivat olla hyvinkin edistyksellisiä. Moni kokeekin, että yritystoimintaa tukemaan luodut instituutiot eivät ymmärrä tarpeeksi modernia, monialaista liiketoimintaympäristöä.

Maaseutuyrittäjyyteen liittyy erilaisia motiiveja ja arvovalintoja

Tutkimuksen mukaan maaseudun mikroyrittäjiä ei voi eikä kannata luokitella yhtenä yrittäjäryhmänä, vaan yrittäjyys on moninaista.  Yritystoiminnan motivaatio voi olla yrittäjän omasta kiinnostuksesta kumpuavaa, johon maaseutu tarjoaa sopivat puitteet esimerkiksi resurssien puolesta. Yritystoiminnan motivaatio voi olla myös yhteisöstä nouseva paikallinen tai globaali tarve.

Kestävyyteen liittyy kiinteästi ajatus kohtuutaloudesta. Onkin huomionarvoista, että maaseudun yrittäjyyttä ei aina ohjaa taloudellinen kasvu, vaan itsensä toteuttamisen tarve ja halu asettua maaseudun rauhaan. Toisaalta maaseudun mikroyrittäjyydestä voi kummuta menestystä ja ratkaisuja myös globaaleihin kestävyyshaasteisiin. Näin tapahtuu etenkin silloin, kun yrittäjällä on selkeä tahto kasvuun, ja yrittäjän markkinat ja asiakkaat sijaitsevan Suomen rajojen ulkopuolella.

Pienikin voi olla iso

Maaseudun yrittäjyyden ja tietotalouden rooli yrittämisen välineenä tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän tukea ja pohdintaa. Erilaisen tiedon hyödyntäminen ja yhdisteleminen voi parhaimmillaan luoda raikasta ja uutta elämää maaseudulle myös mikroyrittäjien myötä.

Mikroyrittäjästä voi kasvaa merkittävä vaikuttaja kestävien ratkaisujen innovoijana ja toteuttajana. Maaseudulle asettuva tietotalouden yrittäjä, pieni tai iso, tulee ottaa huomioon myös yrittämistä ohjaavissa ja linjaavissa asiakirjoissa ja päätöksenteoissa, jotta maaseutupoliittinen visio tietotaloudesta ja kestävästä kehityksestä toteutuu.

Jokainen maaseudulle asettuva yrittäjä ansaitsee jo kunniamaininnan yrittämisen rohkeudesta.

Älykkään ja kestävän tietointensiivisen talouden ohjaaminen Suomen maaseutualueilla – TIETOMAA UUDISTAA -hankkeen (2021 – 2023) tutkimustyö toteutettiin Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön, Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian, LAB-ammattikorkeakoulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hanke rahoitettiin Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.

Lähteet

Kattilakoski, M., Husberg, A., Kuhmonen, H-M., Rutanen, J., Vihinen, H., Töyli, P., Lukkari, T., Osmonen, E., Väre, T. & Åström, C. 2021. Ajassa uudistuva maaseutu: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2021:12. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163350

Maijanen, E., Mäkinen, O., Mytty, P, Purhonen, K.  & Valta, M. 2023. Maaseudun tietointensiivisyyttä, yritystoimintaa ja muuta toimintaa ohjaavat strategiset asiakirjat. Teoksessa: Purhonen, K. (toim.). Maaseudun yritykset tietotaloudessa – mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Luonnos.

Maijanen, E., Valta, M. Mäkinen, O., & Purhonen, K. 2023. Monimuotoinen uuden ajan maaseutuyrittäjyys. Teoksessa: Purhonen, K. (toim.). Maaseudun yritykset tietotaloudessa – mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Luonnos.

Kirjoittaneet Kirsi Purhonen ja Emmi Maijanen

Purhonen toimii projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja Maijanen lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.