Biojätteen paremmalla lajittelulla lisätään paikallista energiaa ja kasvuvoimaa

Sekajätteeseen päättyvän biojätteen mukana menetetään mahdollisuus ottaa talteen uusiutuvaa energiaa ja ravinteita. Lisäksi sekajätteen seassa oleva biojäte heikentää materiaalien kierrätettävyyttä ja toisaalta vähentää polttoon menevästä sekajätteestä saatavan energian määrää.

Vuonna 2020 yhdyskuntajätettä kertyi Suomessa yhteensä 3,3 miljoonaa tonnia. Jätteen kokonaismäärä oli korkeampi kuin koskaan 2000-luvulla. Kertyneestä yhdyskuntajätteestä kierrätettiin vain 42 %. Euroopan unionin jäsenmailleen asettama tavoite on kierrättää 55 % yhdyskuntajätteestä vuonna 2025 ja kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2035, saavuttaa jo 65 %:n kierrätysaste. Tämä tarkoittaa sitä, että lajittelussa ollaan melkoisella takamatkalla ja asetetun tavoitteen saavuttaminen vaatii vielä huomattavia ponnisteluja. (Pirtonen 2022; Ympäristöministeriö.)

Eri puolilla Suomea tehtyjen tutkimusten mukaan biojätettä päätyy huomattavan paljon sekajätteen joukkoon. Vuonna 2022 Keski-Suomessa tehdyn tutkimuksen perusteella biojätteen osuus sekajätteestä oli noin 23 %, Salpakierto Oy:n vuonna 2021 toteuttaman tutkimuksen tuloksena puolestaan todettiin, että sekajäte sisältää biojätettä noin 37 % kun tutkimustuloksia tarkastellaan kaikkien kiinteistötyyppien osalta. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) vuoden 2022 tietojen perusteella jopa 60 % alueella syntyvästä biojätteestä jää lajittelematta asianmukaisesti. (Circwaste 2021; Salpakierto 2021; HSY 2022.)

Myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toteuttaman CityLoops-hankkeen lajittelukokeiden tulosten perusteella esimerkiksi Mikkelissä tutkitulla kohdealueella noin 35 % kiinteistökohteisesta biojätteestä jää lajittelematta ja sen vuoksi hyödyntämättä.

Yllä olevat lukemat ovat huolestuttavia, sillä tehokkaammalla biojätteen lajittelulla voitaisiin tukea paikallista kiertotaloutta, tuottaa enemmän paikallista uusiutuvaa energiaa sekä saada kierrätysravinteet paikallisesti talteen. Tällä on erittäin suuri merkitys nykyisessä maailmantilanteessa, jossa tulisi lisätä omavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta fossiilitaloudesta. Tässä meitä kannustaa sekä ilmastonmuutos että Ukrainassa käynnissä oleva sota.

Kierrätysasteen nostoa tavoitellaan uudistuneen jätelainsäädännön avulla. Uudistuksen myötä vähintään viiden huoneiston kiinteistöjen tulee lajitella sekajätteen lisäksi viisi eri jätelajia, joista yksi on biojäte. Kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa biojätteen erilliskeräysvelvoite tulee voimaan heinäkuussa 2024. Kunnilla on mahdollisuus laajentaa jätehuoltomääräyksillä asuinkiinteistöllä tapahtuvaa keräystä myös taajamien ulkopuolelle. (Ympäristöministeriö.)

Biojätteen keräys voidaan järjestää monella eri tapaa esimerkiksi kiinteistökohtaisena keräyksenä tai omakotialueilla kortteli- tai kimppakeräyksenä. Kiinteistöllä tapahtuva kompostointi on edelleen mahdollista, mikäli kiinteistön komposti on asianmukainen. (Ympäristöministeriö.)

Etelä-Savon alueella biojätteen käsittelyn tehostaminen edellyttää alueellista kehittämistyötä.  Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toteuttamassa Biovirtaa – Biojäte kuljettaa -hankkeessa etsitään ja edistetään käyttäjälähtöisiä ratkaisuja, joiden avulla on mahdollista lisätä biojätteen lajitteluosuutta.

Tutkimuskohteissa Mikkelissä ja Mäntyharju-Pertunmaan seudulla järjestetään sekajätteiden lajittelukokeita sekä seka- ja biojätteen punnituksia. Tällä tavoin saadaan kehitystyön pohjaksi käsitys tämänhetkisestä tilanteesta.  Tutkimuskohteet valitaan yhteistyössä alueellisten jätehuoltoyhtiöiden Metsäsairila Oy:n ja Kymenlaakson Jäte Oy:n kanssa.

– Odotamme mielenkiinnolla punnituskokeiden tuloksia Mäntyharju-Pertunmaan alueella. Jätehuollon toteuttamisen suunnittelussa pohjatieto on tärkeässä roolissa”, toteaa Kymenlaakson Jäte Oy:n vastuullisuuspäällikkö Virpi Leppälä.

Mikkelin alueella jätteiden lajittelu- ja punnituskokeita pyritään jatkamaan samoissa kohteissa ja samoin keinoin kuin käynnissä olevassa CityLoops-hankkeessa.

– Pitkäjänteinen datankeruu mahdollistaa pitempiaikaisten trendien havaitsemisen ja auttaa kohdentamaan esimerkiksi viestintää oikeisiin asioihin, kertoo Metsäsairila Oy:n kehityspäällikkö Jonne Gråsten.

Biovirtaa-hankkeessa panostetaan viestintään ja tiedonvälitykseen. Niiden avulla pyritään nostamaan biojätteen lajitteluastetta ja tuomaan esiin edut, joita tehokkaammalla jätteiden lajittelulla saavutetaan. Hanke oli mukana muun muassa Mikkelissä 8.3.2023 järjestettävillä Mikkelin Kiertotalouspäivillä.

Lähteet

Circwaste – materiaalit kiertoon 2021. Saatavilla: https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uutiset/Uutisia_alueilta/Mita_KeskiSuomen_sekajate_sisaltaa(61492)

HSY 2022. Biojätteen lajittelu tukeen kotimaista energia- ja lannoiteomavaraisuutta. Tiedote 7.4.2022. Saatavilla: https://www.hsy.fi/ymparistotieto/tiedotteet/biojatteen-lajittelu-tukee-kotimaista-omavaraisuutta/

Pirtonen, H. 2022. Yhdyskuntajätteen määrä yhä kasvussa – EU-vertailussa Suomi jää kauas kärjestä. Tilastokeskuksen asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit 17.2.2022. Saatavilla: https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2022/yhdyskuntajatteen-maara-yha-kasvussa-eu-vertailussa-suomi-jaa-kauas-karjesta/

Salpakierto 2021. Jätteen koostumustutkimus osoitti sekajätteen sisältävän vielä runsaasti kierrätyskelpoista materiaalia. Saatavilla: https://salpakierto.fi/jatteen-koostumustutkimus-osoitti-sekajatteen-sisaltavan-viela-runsaasti-kierratyskelpoista-materiaalia/

Ympäristöministeriö. Jätesäädöspaketti. Saatavilla: https://ym.fi/jatesaadospaketti