Asiakaskeskeinen jalkautuminen innovaatioekosysteemin vahvistajana Etelä-Savossa

Etelä-Savon TKI-tiekartassa on tunnistettu haasteeksi yritysten matalat tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiotoiminnan vähäisyys. Ratkaisuja kysymykseen etsitään aktiivisesta jalkautumisesta ja asiakaslähtöisyydestä.

Aktiivinen jalkautuminen ja dialogi yritysten kanssa ovat keskeisiä tekijöitä, kun pyritään lisäämään yritysten osallistumista innovaatioekosysteemiin. Tämä mahdollistaa henkilökohtaisten suhteiden luomisen, luottamuksen rakentamisen ja yritysten todellisten tarpeiden ymmärtämisen. Erityisesti Etelä-Savossa, jossa yritykset ovat pääasiassa pieniä eivätkä ne ole luontaisesti kytkeytyneitä innovaatiotoimintaan, jalkautumisen merkitys on korostunut.

Jalkautumisen toteuttaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Yksi keskeinen haaste on hankekeskeinen lähestymistapa, jossa julkiset toimijat lähestyvät yrityksiä omien projektiensa näkökulmasta. Tämä voi johtaa siihen, että yritysten todelliset tarpeet jäävät huomiotta, ja kontaktointi koetaan hyödyttömänä tai häiritsevänä. Lisäksi resurssien ja koordinoinnin puute aiheuttaa päällekkäisyyksiä yhteydenotoissa ja turhautumista yrityksissä. Toimijoiden välinen kilpailu samoista yrityskontakteista estää tiedon jakamisen ja aidon yhteistyön. Hankekeskeisyys johtaa myös usein yhteistyön jatkuvuuden puutteeseen, jos yhteydenpito katkeaa hankkeen päättyessä.

Siirtyminen asiakaskeskeiseen lähestymistapaan voi tuoda merkittäviä hyötyjä. Kuuntelemalla yrityksiä ja keskittymällä heidän haasteisiinsa voidaan kehittää palveluita ja ratkaisuja, jotka tuottavat todellista arvoa. Pitkäjänteinen yhteistyö luo luottamusta ja syventää suhteita ajan myötä. Kun yritykset kokevat saavansa välitöntä hyötyä jokaisesta kontaktista, heidän motivaationsa osallistua ja jakaa tietoa kasvaa. Tehokkaampi resurssien käyttö saavutetaan koordinoinnilla ja päällekkäisyyksien välttämisellä.

Asiakaskeskeisen jalkautumisen toteuttamiseksi tarvitaan yhteistyön vahvistamista eri toimijoiden välillä. Luomalla foorumeita ja alustoja tiedon jakamiseen voidaan välttää kilpailuasetelmat ja päällekkäisyydet. Jokaisessa kontaktissa tulisi pyrkiä tarjoamaan yritykselle konkreettista hyötyä, kuten raportteja keskusteluista tai tietoa relevanteista hankkeista. Tiedonhallintaa voidaan parantaa hyödyntämällä nykyaikaisia työkaluja, kuten tekoälyä, mikä auttaa kerätyn tiedon tehokkaassa hyödyntämisessä. Pitkäjänteisen asiakassuhteen ylläpitämiseksi on tärkeää luoda järjestelmiä ja prosesseja, jotka varmistavat yhteydenpidon jatkuvuuden yli hankkeiden elinkaarien.

Julkisella sektorilla on tärkeä rooli innovaatioiden edistämisessä Etelä-Savossa. Se voi toimia sillanrakentajana yhdistäen yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja oppilaitoksia. Julkiset toimijat voivat tarjota resursseja ja asiantuntijuutta, edistää tiedonjakoa ja poistaa esteitä yritysten osallistumiselta innovaatiotoimintaan. Esimerkiksi yhteisen tietokannan hyödyntäminen yritysten tarpeista ja aiemmista kontakteista helpottaisi tiedon jakamista ja vähentäisi päällekkäisyyksiä.

Innovaatioekosysteemin vahvistaminen edellyttää muutosta sekä ajattelutavoissa että toimintamalleissa. Siirtyminen hankekeskeisyydestä asiakaskeskeiseen jalkautumiseen voi ratkaista monia nykyisiä haasteita ja tuottaa lisäarvoa sekä yrityksille että julkisille toimijoille. Tämä vaatii panostusta kulttuurin muutokseen, resurssien kohdentamiseen jalkautumiseen yli organisaatiorajojen sekä koulutusta asiakaskeskeisistä ja yrityslähtöisistä toimintamalleista. Julkisella sektorilla on keskeinen rooli tämän muutoksen mahdollistajana ja innovaatioiden edistäjänä.

Artikkelissa nostetaan esille innovaatiokyvykkyyskartoituksissa havaittuja tarpeita ja huomioita osana INNOCOM – Tukea yritysten innovaatioiden kaupallistamiselle -hanketta, joka saa rahoitusta Etelä-Savon maakuntaliiton kautta Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahasta. Laajempi versio artikkelista on luettavissa INNOCOM -hankkeen verkkosivuilla nimellä Resurssiviisasta ja asiakaskeskeistä jalkautumista Etelä-Savoon!

Tämän artikkelin tekemiseen käytettiin tekoälyä. Tekoälyä käytettiin apuna artikkelin suunnittelukeskustelujen litteroinnissa, teemoittelussa, artikkelin rakenteen jäsentelyssä ja tiivistämisessä. Käytetyt mallit: Whisper large-v2 (OpenAI), Claude 3.5 Sonnet (Anthropic), o1-preview (OpenAI). Suunnittelukeskustelut ja niiden huomiot perustuvat Niko Arolan ja Tommi Kuukkasen INNOCOM -hankkeessa toteuttamiin innovaatiokyvykkyyskartoituksiin, joihin osallistui 50 eteläsavolaista yritystä. Kartoituksissa selvitettiin yritysten innovaatiokyvykkyyksiä asiakas-, tuote- ja yritysnäkökulmasta.