Merenkulun murros vaatii innovatiivista yhteistyötä

Vihreä siirtymä muovaa meriliikennettä ennennäkemättömästi. Alan toimijoiden on helpompi sopeutua mullistuksiin yhteistyöllä. Myös meillä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on jo pitkään edistetty yhteistyötä merenkulussa.

Vihreä siirtymä mullistaa fossiilisiin polttoaineisiin nojaavaa laivaliikennettä. Murros edellyttää alan toimijoilta innovatiivisen yhteistyön lisäämistä. Yhteistyö olikin valittu teemaksi Suomen Laivameklarit ry:n järjestämässä Call the Agent -seminaarissa, joka kokosi laivaliikenteen edustajat yhteen.

Askel askeleelta eteenpäin  

Seminaarissa esiteltiin askelia laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Ensiaskel on alusten energiatehokkuus, jolle onkin jo vuosia ollut käytössä Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) asettamat pakolliset standardit. Lisää päästövähennyksiä saadaan aikaan energiansäästötekniikoilla, kuten hukkalämmön talteenottojärjestelmillä.

Suurimmat päästövähennykset voidaan kuitenkin saavuttaa vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä merenkulussa. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen merenkulussa on hyvin haastavaa. Fossiilisilla polttoaineilla on korkea energiatiheys, ne ovat edullisia ja soveltuvat nykyisiin laivojen moottoreihin.

Sähköistäminen ei liene toimiva vaihtoehto avomeriliikenteen laivoille, koska niiden energiatarve on hyvin suuri. Vaihtoehtoisia käyttövoimia ovat biopolttoaineet ja erilaiset synteettiset polttoaineet, kuten metanoli, ammoniakki ja synteettinen metaani. Näistä ei kuitenkaan ole löytynyt yhtä ylivoimaista ratkaisua. Vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotanto- ja jakeluinfrastruktuurikin on vielä monilta osin lapsen kengissä.

Vaihtoehtoisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen tarkastelu on monimutkaista verrattuna fossiilisiin vaihtoehtoihin: noin 98 % alusten fossiilisten polttoaineiden KHK-päästöistä syntyy käytössä, kun taas vaihtoehtoisilla polttoaineilla tuotannon päästöt ratkaisevat. Vaihtoehtoisten polttoaineiden elinkaaren aikaisten päästöjen tarkastelu on siis tärkeää.

Pioneeriratkaisuista apua

Koska laivaliikenne on liiketoimintaa, alan investointien on oltava kannattavia. Seminaarissa ilmeni, että investointeja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin hankaloittavat epävarmat tulevaisuudennäkymät: kysyntää on ainakin toistaiseksi syntynyt tipotellen, jolloin satamien on riskialtista investoida vaihtoehtoisten polttoaineiden tarjontaan. Varustamoille taas on riski, jos ne investoivat tietyllä vaihtoehtoisella polttoaineella toimivaan moottoriin, johon kaikissa satamissa ei olekaan saatavilla polttoainetta. Ongelmaa pyritään ratkomaan perustamalla niin sanottuja vihreitä merikäytäviä (green shipping corridors). 

”Vihreä merikäytävä on kahden sataman välillä kulkeva reitti, jolla hiilineutraalit alukset käyttävät hiilineutraaleja polttoaineita jo ennen kuin ympäristösäännökset sitä vaativat”, määrittelee Det Norske Veritas (2024). Näiden pioneeriratkaisujen avulla merenkulun vaihtoehtoisia polttoaineita voidaan kokeilla ja kehittää pienessä mittakaavassa, mikä voi merkittävästi vauhdittaa niiden käyttöönottoa. Projekteissa on mukana yli 200 sidosryhmää, joihin kuuluu varustamoita, satamia, polttoaineentuottajia ja rahdinomistajia. Vihreät merikäytävät ovatkin oiva esimerkki monialaisen yhteistyön hyödyistä. 

Alan toimijoiden yhteistyö on kantanut hedelmää myös vuonna 2023 perustetussa Viron merenkulun klusterissa (Estonian Maritime Cluster). Klusteriin kuuluu muun muassa satamia, varustamoja ja yliopistoja, joiden yhteisenä tavoitteena on kehittää kestävämpää merenkulkua. Viron hallitus on jo päättänyt investoida 25 miljoonaa euroa Viron laivaliikenteen kestävään kehitykseen: Rahoilla perustetaan niin kutsuttu retrofit hub, joka on paikka, jossa laivat voidaan päivittää nykypäivän teknologiaan. Varat saadaan meriliikenteen päästökaupasta saatavista tuotoista. Viron meriklusteri on ollut innovoimassa tätä ideaa. Aiheesta seminaarissa kertoi Tallinnan teknillisen yliopiston professori Ulla Tapaninen.

Xamk edistää merenkulun yhteistyötä

Myös tutkimusyhteistyötä tarvittaisiin nykyistä enemmän. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on edistänyt yhteistyötä useissa merenkulun tutkimushankkeissaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi meneillään olevassa MERPOL-hankkeessa on kehitetty sidosryhmien kanssa Excel-pohjaista työkalua, jolla voidaan tarkastella vaihtoehtoisten polttoaineiden kokonaiskustannuksia. Työkalu on luotu erityisesti varustamoita varten. Keväällä järjestetty Liikenteen käyttövoimat -webinaari lisäsi puolestaan koko logistiikkaketjun vuoropuhelua.

Call the Agent -seminaari loi toiveikkaan olon merenkulun vihreän siirtymän kehittymisestä yhteistyön avulla. Kehitettävää kuitenkin vielä riittää, ja myös Xamk aikoo olla tässä mukana.

Artikkeli perustuu Call the Agent – October Summit -seminaarin esitelmiin. Suomen Laivameklarit ry järjesti seminaarin Helsingissä 3.10.2024.

Seminaarista on uutinen Suomen Laivameklarit ry:n sivuilla: https://shipbrokers.fi/uutiset/2024/call-the-agent-october-summit-2024-kokosi-merialan-yhteen-yhteistyon-merkitysta-korostettiin-kaikissa-puheenvuoroissa/  

Viron merenkulun klusterista voi lukea lisää professori Ulla Tapanisen blogitekstistä: https://ullatapaninen.net/2023/04/04/meriklusterin-kilpailukyvyn-tekijat/

Lue lisää vihreistä merikäytävistä Det Norske Veritasin ja Global Maritime Forumin sivuilta:

Uusiutuvat polttoaineet – tukea meriliikenteen kestävään ja hiilineutraaliin kasvuun (MERPOL) -hankkeessa perehdytään merenkulun uusiutuvien polttoaineiden elinkaaren aikaisiin kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin. Hanke toteutetaan 1.5.2023–31.12.2024 ja sitä rahoittaa Kymenlaakson maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Hanketta rahoittaa myös Gasum.

Lue lisää MERPOL-hankkeesta hankkeen verkkosivuilta.