Lajittelukokeilla tietoa kotitalouksien jätteiden koostumuksesta

Yhdyskuntajätteen lajittelulla on suuri merkitys kiertotaloudelle.

Ympäristöministeriön vuonna 2022 julkaisemassa Kierrätyksestä kiertotalouteen – Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027 -julkaisussa esitellään eri jätelajeille luotuja teemakohtaisia tavoitteita. Biohajoavien jätteiden osalta tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä ja kierrättää kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä 65 %. Merkittävä tavoite on myös julkaisussa esitetty kierrätyslannoitteiden käytön lisääminen ja teollisten mineraalilannoitteiden korvaaminen. (Ympäristöministeriö 2022.)

Viimeisimpien tilastojen mukaan yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä kierrätettiin vuonna 2021 ainoastaan 44 % (Tilastokeskus 2024a). Vaikka yhdyskuntajätteen osuus koko Suomessa syntyvän jätteen määrästä on noin 2,4 %, ja kotitalouksien osuus yhdyskuntajätteestä on noin puolet (Suomen kiertovoima s.a.), jätteen kokonaismäärät ovat niin suuria, että tehottomalla lajittelulla on suuri merkitys.

Biojätteen tehottaman lajittelun vaikutukset jäteketjussa

Biojätteen tehoton lajittelu vaikuttaa monin tavoin jätteen käsittelyketjun eri vaiheissa. Nykyisellään loppujäte (eli jäte, josta pitäisi olla lajiteltu pois muualla käyttökelpoiset jätelajit: biojäte, lasi, pahvi, metalli ja muovi) ohjautuu polttoon jätteenpolttolaitoksiin. Mikäli jätteen seassa on biojätettä, voi se aiheuttaa ongelmia polttolaitoksen laitteistoille korroosiota aiheuttavan happamuutensa vuoksi. (Sammakkokangas 2024.)

Lisäksi biojäte aiheuttaa laitoksilla hygieniahaittoja, vaikeuttaa jätteen paalaamista sisältämänsä kosteuden vuoksi, sekä ennen kaikkea laskee jätteen lämpöarvoa, mikä puolestaan vähentää poltosta saatavan sähkö- ja lämpöenergian määrää. Myös biojätteen turha kuljettaminen polttolaitokseen lisää kuljetuskustannuksia sekä kasvattaa jätteenkuljetuksen hiilijalanjälkeä. (Sammakkokangas 2024; Yläsavon jätehuoltolautakunta. s.a.)

Biojäte energiantuotannossa

Biojäte on erittäin hyvä biokaasun raaka-aine. Lisäksi olisi tärkeää saada sen sisältämät ravinteet käyttöön. Vuonna 2022 yhdyskuntien erilliskerätyn biojätteen määrä Suomessa oli 444 tuhatta tonnia ja tästä mädättämällä ja kompostoimalla käsiteltiin 395 tuhatta tonnia. (Tilastokeskus 2024b.)

Vuonna 2022 Suomessa tuotettiin biokaasua 3 287 TJ (Tilastokeskus 2023.). Jos oletetaan, että yhdyskuntien biojätteen kierrätysaste on noin 40 %, jää kierrättämättömän biojätteen kautta hyödyntämättä karkeasti arvioiden noin 5 000 TJ biojätteen sisältämää energiaa. Samalla menetetään biojätteen sisältämä ravinnepotentiaali.

Lajittelukokeiden alustavia tuloksia

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toteuttamassa Biovirtaa-hankkeessa selvitetään kotitalouksissa tuotetun sekajätteen sisältämiä biojätteen määriä lajittelukokeiden avulla. Hankkeella on useita eri tutkimuskohteita Mikkelissä, Mäntyharjulla ja Pertunmaalla.

Vuonna 2023 tehtyjen lajittelukokeiden tulosten perusteella voidaan arvioida alueen kotitalouksien sekajätteen sisältävän 30–40 % biojätettä, kun tarkastelu tehdään eri jätejakeiden painon perusteella. Tämä on melko tyypillinen tulos, sillä Suomen Kiertovoima ry:n kokoamien eri puolilla Suomea tehtyjen kotitalouksien sekajätteille tehtyjen lajittelukokeiden mukaan sekajätepusseista löytyvän biojätteen osuus on noin 32 %. (Suomen Kiertovoima 2024a).

Vaikka Biovirtaa-hankkeen lajittelukokeiden pääasiallisena tarkoituksena on ollut selvittää sekajätteen sisältämän biojätteen määriä, on kokeiden aikana voitu havaita, että sekajäte sisältää paljon muitakin sinne kuulumattomia jätejakeita, kuten esimerkiksi muovipakkauksia.

Suomen Kiertovoima ry:n mukaan yhdyskuntajätehuollon keskeinen ongelmakohta onkin biojätteiden ja muovipakkausjätteiden parempi talteenotto (Suomen Kiertovoima 2024b). Biovirtaa-hankkeen neuvonta ja lajittelukokeet jatkuvat edelleen vuonna 2024. Hankkeessa pyritään neuvonnan avulla edelleen parantamaan tutkimuskohteiden jätteiden lajittelutulosta.

Biovirtaa – Biojäte kuljettaa -hanke on Euroopan unionin osarahoittama Etelä-Savon maakuntaliiton kautta. Hanketta rahoittavat myös Metsäsairila Oy ja Kymenlaakson Jäte Oy. Hankkeesta on saatavilla lisätietoa hankkeen verkkosivulta osoitteesta: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/biovirtaa/. Hankkeen toteutusaika on 1.12.2022–31.12.2024.

Lähteet:

Sammakkokangas. 2023. Sammakkokangas – ajankohtaista 2023. Saatavilla: https://www.sammakkokangas.fi/ajankohtaista/jatehuoltoviranomainen-tekee-kompostitarkastuksia.html

Suomen Kiertovoima 2024. Koostumustietopankki. Saatavilla: https://kivo.fi/ymmarramme/koostumustietopankki/

Suomen Kiertovoima 2024b. Uusin koostumustieto vahvistaa: kotitalouksien pakkausten ja biojätteen talteenottoa edelleen tehostettava. Saatavilla: https://kivo.fi/uusin-koostumustieto-vahvistaa-kotitalouksien-pakkausten-ja-biojatteen-talteenottoa-edelleen-tehostettava/

Suomen kiertovoima s.a. Yhdyskuntajätehuolto lukujen valossa. Saatavilla: https://kivo.fi/ymmarramme/yhdyskuntajatehuolto-lukujen-valossa/ 

Tilastokeskus 2023. Biokaasun tuotanto vuonna 2022 pysyi edellisvuoden tasolla. Saatavilla: https://www.stat.fi/julkaisu/cl8mx8evd1ru80cvz12p6n8w6

Tilastokeskus 2024a. Yhdyskuntajätteiden energiahyödyntäminen väheni vuonna 2022. Saatavilla: https://stat.fi/julkaisu/cl8ipj3ju10rh0bw3o09ns9lv

Tilastokeskus 2024b. Jätetilastot. Saatavilla: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jate/

Yläsavon jätehuoltolautakunta. s.a. Saatavilla: https://www.jatehuoltolautakunta.fi/Jatehuolto Ympäristöministeriö. 2022. Kierrätyksestä kiertotalouteen – Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027. Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:13. Saatavilla: https://www.ymparisto.fi/fi/kestava-kierto-ja-biotalous/kierratys-ja-jatteet/valtakunnallisen-jatesuunnitelman-seuranta#biohajoavat-j%C3%A4tteet-ja-ravinteiden-kierto