Tekstiiliskannerilla tunnistetaan vaalean väristä kangasmateriaalia. Pöydällä näkyy myös muita erivärisiä kangastilkkuja. Tekstiiliskannerilla testattiin materiaalin tunnistusta eri kankaista. Kuva: Johanna Järvinen.

Tekstiilikiertotalousalan toimijat yhdistivät voimansa

18.03.2024

Tekstiilikiertotalouden toimijat etsivät vastauksia tekstiilialan haasteisiin Mikkelissä järjestetyssä hybridi-seminaarissa. Tilaisuus toimi sekä konkreettisena yhteistyön välineenä että osaamisen kehittäjänä.

Yhdessä suunnitellen rakentui onnistunut kokonaisuus

Kiertotalouden toimijoilla on yhteinen tahtotila edistää tekstiilialaa aidosti kohti kestävämpää tulevaisuutta. Tämä näkyi loistavasti jo valmistellessa Tekstiilikiertotalouden tulevaisuudennäkymiä – Yhteistyöllä kohti kestävämpiä ratkaisuja -tapahtumaa. Helmikuussa osin hybridinä järjestettyyn tilaisuuteen osallistui noin 80 henkilöä, joista paikan päälle saapui 32. Mekstiili-hankkeella oli tapahtuman suunnittelusta päävastuu, mutta suunnittelutyöhön ja valmisteluihin osallistui aktiivisesti useita tekstiilikiertotalousalan hankkeita.

Seminaari mitoitettiin koko päivän tapahtumaksi. Jotta päivään saatiin vaihtelevuutta, tapahtumasta tehtiin kaksiosainen. Aamupäivän hybridiosuuden avasi mielenkiintoinen paneelikeskustelu, jossa tekstiilien tulevaa tuottajavastuuta ruodittiin eri näkökulmista. Pakkausten tuottajayhteisö Sumi Oy, Suomen Tekstiili ja Muoti ry, Ympäristöministeriö ja Suomen Kiertovoima ry toivat laajasti eri tulokulmia aiheeseen.

Päivän muissa asiantuntijapuheenvuoroissa käsiteltiin monipuolisesti tekstiilikiertotalouden alan muita ajankohtaisia aiheita otsikoilla Vihreän siirtymän kehityskohteet tekstiilialan yrityksissä, SWAP!-vaatteidenvaihtotapahtuma kiertotalouden edistäjänä, Tekstiilikierron työtehtävät ja osaaminen ja Tekstiilien tunnistusteknologiat.

Tekstiilikiertotalouden murroksessa yksi ratkaistava asia on poistotekstiilien lajitteluprosessi. Lajittelutyöhön tuo omat haasteensa se, että tekstiilituotteet ovat heterogeeninen ryhmä eri materiaaleja ja niiden sekoituksia. Tekstiilimateriaalin hyödyntäminen helpottuu, kun saadaan kehitettyä tehokas ja laadukas tunnistusteknologia. Käsityönä tehtävän lajittelun rinnalle on nykyään tarjolla skannereita, jotka kehittyvät koko ajan. Seminaarin osallistujilla oli mahdollisuus testata yhdenlaista tekstiiliskanneria, jonka oli tuonut paikan päälle Tekstiilit kiertoon Kymenlaaksossa -hanke (artikkelin pääkuva).

Työpajassa ratkottiin haasteita yhteisvoimin

Iltapäivän ohjelma jatkui toiminnallisella työpajaosuudella, jonka keskiössä oli kokemusten vaihto, keskustelut ja verkostoituminen. Aluksi jokainen hanke esitteli lyhyesti omaa toimintaansa sekä nosti esiin yhden erityisen onnistumisen ja yhden ajankohtaisen haasteen.

Näistä muodostettiin neljä haastekokonaisuutta: poistotekstiilien hyödyntäminen, lajittelun haasteet (teknologia ja osaaminen), poistotekstiilien hyödyntäminen ja yhteistyön organisointi. Tämän jälkeen keskityttiin ratkomaan haasteita learning cafe -menetelmällä.

Osallistujat jakaantuivat neljään pöytäryhmään, joista jokaiseen tuli yksi valituista haasteista. Ryhmälle valittiin puheenjohtaja, joka pysyi koko työskentelyn ajan samassa pöydässä. Muut ryhmän jäsenet työskentelivät yhden haasteen parissa aina noin 10 minuuttia, jonka jälkeen siirryttiin seuraavaan ryhmään.

Haasteiden työstäminen pienryhmissä synnytti aktiivista keskustelua ja toi esiin erilaisia näkökulmia, ja ideat jalostuivat työskentelyn edetessä. Ideat ja ajatukset koottiin Post-it-lapuille (kuva 1). Lopuksi puheenjohtajat esittelivät tuotokset kaikille osallistujille ja niistä keskusteltiin vielä yhdessä.

Kuva 1. Pienryhmissä koottiin ideoita haasteiden ratkaisemiseksi. Kuva: Johanna Järvinen.

Kohtaamiset toimivat avaimena yhteistyölle

Seminaarin hybriditoteutus osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Aamupäivän paneelikeskustelu ja asiantuntijapuheenvuorot tarjosivat laajan katsauksen tekstiilikiertotalouden ajankohtaisiin aihepiireihin myös verkon kautta osallistuneille. Lounaasta eteenpäin seminaari jatkui puhtaasti lähitapahtumana, mikä mahdollisti myös vapaamman keskustelun ja ajatustenvaihdon. Näin vahvistettiin hankkeiden välistä yhteistyötä ja luotiin uusia kontakteja.

Päivän aikana pohdittiin tekstiilien kiertotalouden tulevaisuuden kehittämistarpeita ja ideoitiin konkreettisia ehdotuksia jatkoaskeleiksi. Kiertotalouden haasteiden ratkomiseen tarvitaan toimia kaikilla tahoilla niin kuluttajilta kuin yrityksiltä.

On selvää, että olemme vasta alkumatkalla, ja tärkeässä roolissa on edelleen alan kestävyyttä edistävä tutkimus, innovaatiot sekä uudenlaiset liiketoimintamallit. Toiminnan tehostamiseksi olisi tärkeää luoda toimivat tiedonjakokanavat jo tehdylle työlle. Kun opimme toisiltamme, toimimme ja etsimme ratkaisuja yhdessä, voimme välttää turhaa päällekkäistä tekemistä ja viedä koko tekstiilialan arvoketjua kohti entistä kestävämpiä ratkaisuja.

Mekstiili – Tehokasta tekstiilikiertotaloutta Etelä-Savoon on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Metsäsairila Oy:n ja ViaDia Mikkeli ry:n yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto. Hankkeen toteutusaika on 1.11.2022 –31.10.2024. Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta https://xamk.fi/mekstiili

Seminaarin valmisteluihin osallistuivat Mekstiili-hankkeen lisäksi seuraavat hankkeet: Tekstiilit kiertoon 2.0, Telavalue, ETKATEX Etelä-Karjalan poistotekstiilit kiertoon, TYYKI – työtä ja kestävää kilpailukykyä tekstiilikierrosta, Tekstiilit kiertoon Kymenlaaksossa ja Tekstiilien sivuvirta.

Kirjoittaneet Kati Jordan ja Miia Sourander

Jordan työskentelee projektipäällikkönä ja Sourander tutkimusinsinöörinä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.