Tulevaisuuden akkuosaamista Kaakosta

Suomen akkustrategian visio luo tarpeen akkualan osaamiselle. Kaakkois-Suomessa osaamistarvetta on lähdetty työstämän kolmelle eri koulutusastelle: ammatilliselle, ammattikorkeakoulu- ja yliopistoasteelle. Akkukoulutuksen kehittäminen tukee kestävää akkutuotantoa Suomessa.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti Euroopan unioni tähtää hiilidioksidipäästöjen ja fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen (Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland, 2021). Vihreän siirtymän myötä akkuteollisuuden kehittyminen on keskeisessä asemassa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä sähköistyvän liikenteen sekä energian varastoinnin näkökulmasta.

Akkuteollisuudessa, kuten vihreässä siirtymässä, fossiilittoman energian käyttö on olennaista. Suomella on hyvät lähtökohdat niin ympäristö-, sosiaali- kuin hallintonäkökohtien suhteen, mikä mahdollistaa akkumateriaalien ja vähäpäästöisten akkujen tuotannon. Suomi on akkuteollisuudelle houkutteleva paikka myös edullisen CO2-vapaan sähkönsä puolesta.

Koko Euroopan akkukapasiteetin tarpeen on arvioitu olevan suuruusluokaltaan 400–1000 GWh vuoteen 2030 mennessä, mikä kasvattaa alan osaajien tarvetta eri koulutusasteilta. Karkeasti jaoteltuna osaajien tarve on 20 % korkeakoulutettuja ja 80 % teknisiä, toisen asteen osaajia. (Eit Raw Materials, 2021.)

Akkuala kasvaa Kymenlaaksossa

Haminaan on valmistumassa sähköautojen akkumateriaalien tehdas, joka tulee valmistamaan litiumioniakkujen valmistukseen käytettävän akkumateriaalin esiastetta eli prekursoria (pCAM). Haminan pCAM-tehdas tulee olemaan osa Kymenlaakson seudun akkuklusteria, mukaan lukien Kotkaan suunnitteella olevat katodiaktiivimateriaali- (CAM) ja akkukennotehtaat. Projektit edustavat saman toimialan eri aloja. Toteutettava akkuklusteri tulee olemaan merkittävä työllistäjä Hamina–Kotkan seudulla. (Kelloniemi 2024.)

Suomen Malmijalostuksen ja kiinalaisen CNGR Advanvced Material -yhtiön yhteisyrityksellä on mahdollista käyttää myös Suomesta louhittuja metalleja prekursoritehtaassaan. Suomessa louhittujen metallien CO2-jälki on hyvä.

Akkuvalmistukseen tulevien investointien myötä maakuntaan tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa. Paikallinen teollisuus ja teollisuuden vaatimukset ovatkin tärkeitä huomioon otettavia tekijöitä, kun suunnitellaan henkilöstön koulutusta. Kestävästi tuotettujen akkujen tarve kasvaa jatkuvasti, joten koulutuksella on pitkäkestoiset vaikutukset.

Koulutuksella akkualan osaajia maakuntaan

Vaikka Suomessa on vahva koulutusinfrastruktuuri, akkuteknologian koulutuksesta on pulaa, koska ala on vielä lapsenkengissä. Alan koulutustarpeita selvitettiin Kaakkois-Suomen akkuklusterin koulutushankkeessa. Akkujen arvoketjun, tutkimuksen sekä akkuteollisuuden, asiantuntijoiden ja koulujen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta kehitettiin monitasoinen työelämälähtöinen koulutusmalli vastuullisen akkutuotannon osaamiselle.

Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän (Ekami) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) välinen yhteistyö luo ammatillista koulutusta opiskeleville henkilöille mahdollisuuden suorittaa korkeakouluopintoja omien osaamisalan opintojen ohella. Ekamin opiskelijoille tarjotaan koulutuskokonaisuuden osuudesta kahta ensimmäistä kurssia energiatekniikan väyläopintojen kautta.

Xamkin avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan on tulossa kaikille alasta kiinnostuneille 30 opintopisteen laajuinen akkuteknologian osaajakoulutus. Kun uusi opetussuunnitelma tulee myöhemmin voimaan, koulutus otetaan osaksi energiatekniikan tutkintokoulutusta täydentäviä opintoja.

Kuuden kurssin sisältö vastaa työelämän osaamistarvetta. Koulutuksessa opiskellaan muun muassa akkukemian perusteita, litiumioniakkujen valmistustekniikkaa sekä kiertotaloutta ja ympäristövaikutuksia. Kuvassa 1 näkyy suunniteltu koulutusaihio.

Kaakkois-Suomen akkualan koulutusklusteri -hankkeessa selvitetään eri koulutusasteiden akkualan koulutustarpeet ja luodaan työelämälähtöinen koulutusmalli vastuullisen akkutuotannon ja kestävän sähköistymisen tueksi. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallinnoimassa hankkeessa osatoteuttajina ovat LUT ja Ekami. Päärahoittaja on Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Euroopan sosiaalirahastosta. Lisätietoa hankkeen verkkosivuilta.

Kaakkois-Suomen akkualan tki-klusteri -hankkeessa edistetään akkuklusterin ja teollisen symbioosin syntymistä akkuarvoketjun ympärille Kaakkois-Suomessa. LUTin hallinnoimassa hankkeessa osatoteuttajina ovat Xamk ja Ekami. Hankkeen päärahoittajat ovat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Lisätietoa hankkeen verkkosivuilta.

Lähteet

Eit Raw Materials. 2021. Future expert needs in the battery sector. Fraunhofer, Report March 2021. Saatavilla: https://eitrawmaterials.eu/wp-content/uploads/2021/03/EIT-RawMaterials-Fraunhofer-Report-Battery-Expert-Needs-March-2021.pdf

Kelloniemi, V. 2024. Noin 500 miljoonan euron investointi. Kaupunkilehti PK & Ankkuri, keskiviikko 10.1.2024. Saatavilla: https://www.lehtiluukku.fi/lue/kaupunkilehti_pk__ankkuri_etela/10.1.2024/365687.html

Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland. 2021. National Battery Strategy 2025. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162685/TEM_2021_6.pdf?sequence=1&isAllowed=y