Kuva: Mirko Grisendi, Pixabay.

Tätä työtä ei voi tehdä yksin!

18.11.2024

Lähes jokaiseen työhön kuuluu nykyisin oleellisena osana erilaiset verkostot. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa verkostoituminen on suorastaan elinehto.

Verkostoituminen on kiinteä osa työelämää, ja digitalisaation myötä sen mahdollisuudet ovat lisääntyneet huimasti. Verkostoituminen ei kuitenkaan ole pelkkä sana, vaan se sisältää paljon eri ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia.

Verkostot rakentuvat yhteisen aiheen ympärille

Verkosto määritellään keskenään tiiviissä yhteydessä olevien toimijoiden muodostamaksi kokonaisuudeksi. Tällainen verkosto syntyy käytännön yhteistyön tuloksena tai jäsenyyksistä eri yhteisöissä. Se voi olla luonteeltaan muodollinen yhteistyörakenne tai vapaamuotoinen verkosto. (Sanastokeskus s.a.)

Verkostot voivat syntyä myös nopeasti väliaikaiseen tarpeeseen reagointina yhteiskunnalliseen tilanteeseen tai tunnistettuun muutostarpeeseen. Verkoston elinkaari ja luonne voi vaihdella, ja niiden toimivuutta ja tarvetta kannattaa tarkastella kriittisestikin.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa verkostot syntyvät yhteisen kiinnostuksen kohteen, teeman tai hankkeen ympärille. Ne ovat usein pitkäaikaisten yhteistyökumppanuuksien ja tietyn asiantuntijuuden ympärille muodostuneita.

Ammattikorkeakoulujen kehittämiskumppanit (Arene 2022).

Xamkilla oli vuonna 2023 tutkimus- ja kehittämistoiminnassa oli 1 129 kumppania, joista 678 oli yrityskumppaneita. Nämä kumppanuudet ovat meille erittäin tärkeitä, ja niiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi teemme aktiivista työtä.

Vahvat kansainväliset verkostot kuten asiantuntijaverkostot, hankekonsortiot ja Eurooppa-yliopisto INGENIUM takaavat sen, että saamme uusinta kansainvälistä tutkimustietoa toimintamme tueksi.

Sisäiset verkostotkin ovat tärkeitä

On hyvä muistaa, että verkostoituminen myös organisaation sisällä on erityisen tärkeää. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvuusalat – digitaalinen talous, kestävä hyvinvointi, logistiikka ja merenkulku sekä metsä, ympäristö ja energia – yhdistävät eri alojen asiantuntijuuksia yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksia voidaan hyödyntää opetuksessa, ja Xamkin opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua tutkimus- ja kehittämistoimintaan esimerkiksi opinnäytetöiden ja harjoittelujen kautta.

Korkeakoulu- ja kehittämispalveluiden asiantuntijat kehittävät yhteistyössä toimintamalleja, ohjeita ja käytäntöjä, jotta voimme palvella asiakkaitamme ja tehdä työtämme entistä paremmin.

Xamkissa näiden sisäisten verkostojen yhteistyötä kehitetään johdonmukaisesti niin, että eri asiantuntijuudet tukevat toistensa työtä ja luovat uusia mahdollisuuksia niin tutkimukselle, kehittämiselle kuin opetukselle. Asiantuntijoita “törmäytetään” yli siilorajojen esimerkiksi TKI-tutustumistapaamisissa Teamsissa.

Xamkin toiminnot voidaan jakaa kolmeen osaan: tutkimus- kehittämis ja innovaatiotoiminta, koulutusalat ja avoin ammattikorkeakoulutus sekä korkeakoulu- ja kehittämispalvelut. Niiden välinen yhteistyö on tärkeää tulokselliselle toiminnalle.
Xamkissa tehdään yhteistyötä myös organisaation sisällä.

Monet xamkilaiset toimivat työtehtäviensä lisäksi asiantuntija- ja luottamustehtävissä omissa verkostoissaan ja ovat aktiivisia sosiaalisen median verkostoissa kuten LinkedIn-keskusteluissa. Näistäkin verkostoista tuodut tiedot ja näkemykset auttavat meitä työssämme hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämisessä alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Verkostoista saa konkreettista hyötyä

Oli verkosto sitten lyhyt- tai pitkäaikainen, löyhä tai tiivis, verkoston toiminnan kannalta avainasemassa ovat luottamuksellisuus, avoin tiedonjakaminen ja eri osapuolia arvostava vuorovaikutus.

Parhaimmillaan verkostot kannustavat aktiiviseen ja osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön ja luovat uusia mahdollisuuksia. Yhteisistä tapaamisista ja projekteista saa erilaisia näkökulmia, vinkkejä ja ideoita sekä organisaation toiminnan että oman työn kehittämiseksi.

Verkosto voi tarjota myös vertaistukea ja apua hankaliin tilanteisiin, sillä niitäkin työpäiviin luonnollisesti mahtuu.

Omia verkostoja voi hahmottaa vaikkapa verkostokartan avulla. Kun esimerkiksi ammatillisia verkostoja hahmottaa paperille tai koneelle, ne konkretisoituvat ja niiden erilaiset suhteet tulevat helpommin näkyväksi. Verkostokartan voi tehdä omien tavoitteiden mukaan, ja niitä voi luoda useita eri tarkoituksiin.

Verkostokartasta voi tehdä eri versioita kuvaamaan esimerkiksi ammatillisia, sosiaalisia tai harrastuksiin liittyviä verkostoja. Kuva: Marketa Klimesova, Pixabay.

Lähteet

Arene 2022. Ammattikorkeakoulujen kädenjälki alueella. Infografiikka. Saatavilla: https://arene.fi/julkaisut/aluevaalit-2022/

Innokylä. s.a. Verkostokartta. Saatavilla: https://innokyla.fi/fi/tyokalut/verkostokartta

Sanastokeskus ry. s.a. TEPA-termipankki. Erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma. https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/verkosto

Kirjoittanut Anne Hytönen

Kirjoittaja työskentelee TKI-asiantuntijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kehittämispalveluissa.