Pitkän tähtäimen sihti ja lähivuosien toimenpiteet

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja opetus- ja kulttuuriministeriön välinen sopimus kaudelle 2025–2028 on neuvoteltu valmiiksi. Sopimuksen kovaa ydintä ovat indikaattoritavoitteet ja niille sovitut kehityspolut.  

Koulutuksen seurantaindikaattorit heijastavat korkeakouluille yhteisiä tavoitteita, joista keskeisimpiä on nuorten aikuisten korkeakoulutettujen määrän nostaminen kohti 50 prosenttia, jatkuvan oppimisen tarjonnan uudistaminen sekä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ja tutkijoiden määrän lisääminen samalla, kun heidän Suomeen työllistymisen edellytyksiä parannetaan.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa (t&k) ohjaa myös korkeakoulukentällä kansallinen tavoite nostaa t&k -menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Edessä on erityisen kova urakka Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toiminta-alueella. Lähtötilanteen haastavuudesta kertoo se, että yksin Xamkin t&k-toiminnan arvo (kokonaismenot) muodostaa tällä hetkellä yli puolet koko Etelä-Savon maakunnan tutkimusmenoista (Tilastokeskus).

Xamkin t&k-toiminnan alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta tehostetaan edelleen. Samoin kansainvälistä tutkimusrahoitusta ja yhteistyötä tutkimuksen ja yrityskentän välillä lisätään. Kehittämistoiminta kytketään osaksi kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ja osaamiskeskittymiä.

Nämä painotukset eivät tarkoita U-käännöstä viime vuosien työlle, vaan kysymys on pikemminkin strategisesta jatkumosta.  Myös esimerkiksi ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa kokoavat vahvuusalat – metsä, ympäristö- ja energia, digitaalinen talous, kestävä hyvinvointi sekä logistiikka ja merenkulku – pysyvät ennallaan.

Ammattikorkeakoulu on sitoutunut edistämään kestävää kehitystä, digitaalisuutta ja vihreää siirtymää. Toiminnan vastuullisuutta kehitetään ja seurataan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Global Compactin periaatteisiin sitoutuen.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehitystä mittaavia indikaattoreita sopimuksessa on kolme: ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä, kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuus ja yritysrahoituksen määrä. Kokonaisuutena tavoite on kunnianhimoinen, sillä kaikilla kolmella osa-alueella tuloksen pitää vuoteen 2028 mennessä parantua noin neljänneksellä nykytasoon verrattuna.

Entä kuinka edellä mainittuihin tavoitteisiin päästään, ja mistä löytyvät boostauksen vaatimat lisäeurot? Merkittävä asia on, että Xamkin TKI-toiminnan vahvistamiselle yhtenä ammattikorkeakoulun painopistealueena saatiin ministeriön myöntämää strategiarahoitusta koko nelivuotiskaudelle.

Strategiarahoituksen mukaiset toimenpiteet tulevat kohdistumaan kyvykkyyksien vahvistamiseen, infrastruktuurien kehittämiseen ja toiminnan kansainvälistämiseen. Lisäksi YAMK-koulutus kytketään uudella tavalla osaksi TKI-toimintaa. Nämä kaikki ovat teemoja, joita Xamk READissakin on eri näkökulmasta käsitelty. Uutta on se, että ne on nyt nostettu myös OKM-sopimukseen ja niiden toimeenpanoon voidaan kohdistaa merkittävä lisäpanostus.

Kyvykkyyksien lisäämisessä yksi konkreettinen toimenpide, joka strategiarahoituksella tullaan vakiinnuttamaan, on Xamkin työelämää kehittävä ja uudistava tutkijan urapolkumalli. Myös esimerkiksi tieteellisen julkaisutoiminnan tarvitsemia tukipalveluja lisätään. Kansainvälisen tutkijavaihdon merkittävään lisäämiseen on samoin luvassa lisäpanostuksia.

Noston arvoinen asia on myös erillisraha, jota on luvassa henkilökunnan työhyvinvointia ja opiskelijaliikuntaa aktivoiviin toimenpiteisiin.