Tutkimusrahoitusta suunnattava korkealaatuiseen, monialaiseen ja vaikuttavaan soveltavaan tutkimukseen

Julkaisuilmeeltään uudistuneen Xamk READin artikkelit käsittelevät tällä kertaa metsään, ympäristöön ja energiaan liittyviä teemoja. Xamkissa näiden alojen kehittämistoiminta on laajaa ja monipuolista.

Käynnissä olevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden lisäksi tutkimusyksiköiden suoraan yritysten toimeksiannoista tekemä tilattu tutkimus-, mittaus- ja testaustoiminta on laajaa. Asiakkaiden joukkoon mahtuu suuria ulkomaankauppaa tekeviä veturiyrityksiä, mutta runsaasti myös pieniä alueellisia ja kasvuhakuisia yrityksiä.

Metsä, ympäristö ja energia ovat vahvasti lainsäädännöllä ohjattuja toimialoja. Usein taustalta löytyy Euroopan unionin direktiivi tai muu säädös. EU-tasolla on voimassa pelkästään metsiin kohdistuvia erilaisia politiikkatoimia lähes 70.

Kunnianhimoisemmat tavoitteet erityisesti ilmastotoimissa ja kiertotaloudessa edellyttävät myös yrityksiltä jatkuvaa omaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Samalla kun EU ohjaa, sen kautta myös kanavoidaan merittävässä määrin tutkimusrahoitusta, joka on tärkeä muutosten mahdollistaja. Kehitystyön eturintamassa kulkeneet yritykset ovat useimmiten myös suurimpia voittajia.

Suomalaisten ammattikorkeakoulujen ulkoisesta t&k-rahoituksesta noin puolet on peräisin EU:n aluekehitysohjelmista, ja reilu kymmenesosa on muuta EU-rahoitusta. Kohtalonyhteys aluekehittämisen ja EU-politiikan välillä on vahva.

Eurooppalaisen yhteistyön merkitys nykyisessä maailmantilanteessa tulee vain korostumaan. Eikä varmasti vähiten osaamistasoon, koulutuksen ja tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene onkin julkaissut omat teesinsä ja tavoitteensa kesäkuun alussa pidettäviin EU-vaaleihin. Edunvalvonnan yhdeksi kohteeksi Arene nostaa Erasmus+ -ohjelman rahoituksen varmistamisen tukemaan opiskelijoiden ja asiantuntijoiden liikkuvuutta. Opiskelijoiden kansainväliset vaihdot ovat vähentyneet, kun suunnan pitäisi olla päinvastainen.

Samasta ohjelmasta tulisi löytyä rahoitusta myös nykyisten Eurooppa-yliopistojen allianssien jatkolle. Esimerkiksi Eurooppa-yliopisto INGENIUM, jonka jäsenenä Xamk on yhdessä yhdeksän eurooppalaisen korkeakoulun kanssa, on vasta pääsemässä vauhtiin yhteisen koulutusta ja tutkimusta palvelevan kampuksen rakentamisessa.

Iso avoin kysymys on EU-rahoituksen tulevien vuosien painopiste ja taso. Jatkuuko esimerkiksi vihreän siirtymän ja digitalisaation mittava vauhdittaminen? Mikä tulee olemaan EU:n ulkorajaohjelmien kohtalo? Miten Ukrainaa ja sen jälleenrakentamista tuetaan?

EU:n parlamenttivaalien yhteydessä Suomessa keskustellaan vuorenvarmasti myös siitä, pitääkö Itä- ja Pohjois-Suomen saada jatkossakin muuta maata korkeampi tukiosuus EU:n aluekehitysrahoista.

Ammattikorkeakoulujen kanta on, että EU:n tutkimusrahoitusta on suunnattava korkealaatuiseen, monialaiseen ja vaikuttavaan soveltavaan tutkimukseen, jossa eurooppalainen yhteistyö tuo suurimman lisäarvon. Alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi synergiaa tutkimuksen puiteohjelman ja rakennerahastojen välillä tulisi hakea nykyistä enemmän.

Suomen kansallisena tavoitteena on kasvattaa EU:n tutkimuksen puiteohjelmasta kotiutettavan tutkimusrahoituksen määrää. Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta Business Finlandin nykyiset ohjelmat eivät tue riittävästi yhteiskehittämistä, joka tavoittelee pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.

Tämän asiantilan korjaamisen pitäisi nousta kansallisen päätöksenteon agendalle.