Pelillisyys, terveyden edistäminen ja rippikoulu voidaan yhdistää.
Piirros: Minna Porvari.

Terveyttä voi edistää myös rippikoulussa

08.10.2018

Pelillisten menetelmien kehittäminen nuorten tupakoinnin ehkäisyyn pohjautuu osaksi nuorten vertaisvaikutukseen. Pelin testaaminen ja aineiston keruu ammattiin opiskelevien nuorten joukossa johti yhteistyöhön Kouvolan seurakunnan kanssa.

Ammattikorkeakoulujen hankkeiden yhtenä tavoitteena on vauhdittaa innovaatioita ja muutoksia työelämässä. Tähän tarvitaan kykyä työskennellä erilaisten organisaatioiden ja niiden palvelujen käyttäjien kanssa. Avoin asenne työelämän kehittämistoiveille, niihin paneutuminen, luovat ratkaisut ja kokeiluista saadun tiedon yhdistäminen hankkeen kehittämisprosesseihin luo synergiaetuja. Yhteistyötaho voi kokeilujen avulla muun muassa muotoilla palveluprosessejaan tai imagoaan.

Yhteistyö Kouvolan seurakunnan ja Versus-hankkeen välillä käynnistyi yhteisen verkostokumppanin, Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) aloituspäivässä. Silloin kerättiin samalla tutkimusaineistoa tupakoinnin ehkäisyyn liittyvän tietokonepelin kehittämiseen. Seurakunta puolestaan oli esittelemässä palvelujaan KSAO:n opiskelijoille.

Myöhemmässä tapaamisessa seurakunta toi esiin tarpeensa kehittää tupakoinnin ehkäisyä rippikoululeireillä. Voisiko hanke ohjata leireillä toimivia isosia tupakoinnin käsittelyyn pienryhmissä, kehittää menetelmiä ja valmistaa materiaalia sitä varten? Seurakunta halusi myös jaettavan faktatietoa tupakoinnista ja digitaalisuuden käyttöä ohjauksessa.

Tehtäviä ja ohjekirja

Rippikoulua varten valmistettiin neljä tehtävää: kuva- ja tarinatehtävät, osallistavan tietotehtävän ja pelitestauksen. Tehtävien tarkoitus oli herättää keskustelua omasta hyvinvoinnista, ystävyyssuhteista, tupakoinnista ja sen haitoista sekä kouvolalaisten nuorten terveyskäyttäytymisestä kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta. Mitä rippikoululaiset olettivat paikallisten nuorten terveystottumuksista?

Kaverisuhteita, eri elämäntyylejä ja tupakointia sisältävien kuvien käyttöön laadittiin ohjekirja, ja rippikoululaisten ryhmätoimintaa vetävät isoset koulutettiin kuvien käyttöön. Kuva: Kirsi Purhonen

Kaverisuhteita, eri elämäntyylejä ja tupakointia sisältävien kuvien käyttöön laadittiin ohjekirja ja rippikoululaisten ryhmätoimintaa vetävät isoset koulutettiin kuvien käyttöön. Kuvat herättivät mielikuvia ja synnyttivät keskustelua nuorissa. Tarinatehtävässä puolestaan rippikoululaisia rohkaistiin kertomaan tarinoita tietokonepelin hahmoihin, tupakoivaan Annaan ja tupakointiin kielteisesti suhtautuvaan Versus-robottiin liittyen, esimerkiksi mitä robotti voisi ajatella Annasta ja tämän tupakoinnista. Tehtävän päätteeksi otettiin myös omat kaverikuvat.

Tietotehtävässä kouluterveyskyselyn paikallisista tuloksista muodostettiin väittämiä, joihin nuoret matkapuhelimiaan käyttäen antoivat oikein- tai väärin-vastauksia Kahoot-ohjelmalla. Tehtävässä nuoret joutuivat muun muassa arvioimaan nuuskaamisen yleisyyttä ja peilaamaan sen näkymistä omassa ystäväpiirissä. Oikeita vastauksia kerrottaessa annettiin terveyden ylläpitämistä ja terveysriskejä koskevaa tietoa.

Toimivaa yhteistyötä

Yhteistyö mahdollisti tutkimusmateriaalin keräämisen ja tupakoinnin ehkäisyyn kehitettävän tietokonepeliversion testaamisen rippikoululaisten joukossa. Nuoret pelasivat sen hetkistä peliversiota netissä ja antoivat siitä palautetta esimerkiksi pelin kiinnostavuudesta ja pelattavuudesta.

Seurakunta tarjoaa terveyden edistämiselle institutionaaliset puitteet ja rippikoulu fyysisen tilan sekä sosiaalisen tapahtumapaikan, jossa nuori arvioi elämäntyyliään ja tavoitteitaan. Viikko vertaisten kanssa ja yhteisöllisten menetelmien käyttö ohjauksessa mahdollistavat nuoressa muutoksen käynnistymisen ja vahvistavat terveystottumuksiin liittyvää päätöksentekoa.

Terveyden ja hyvinvoinnin tuottamiseen tähtäävä toiminta voi muuttaa seurakuntaorganisaatiota, lisätä sen työyhteisön kapasiteettia, muotoilla imagoa ja vahvistaa seurakunnan roolia terveyttä tuottavana yhteisönä. Koska Suomessa rippikoulun käyneiden määrä, yli 80 prosenttia nuorista, on suuri toisin kuin muissa Euroopan maissa, on sen toiminnalla vaikuttavuutta terveyden edistämisen kannalta.

Versus

Pelillisten menetelmien kehittäminen nuorten tupakoinnin ehkäisyyn. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Kirsi Purhonen, jota juttuun haastateltiin.

Lähteet:

Chiou, S-T. 2016. Transforming our settings: make it happen everywhere. Global Health Promotion 23, 1, Suppl. ss. 3-4. https://doi.org/10.1177/1757975916637812

Dooris, M. 2013. Expert voices for change: Bridging the silos—towards healthy and sustainable settings for the 21st century. Health and Place 20: 39-50.

Kokko, S. 2014. Sport clubs as settings for health promotion: Fundamentals and an overview to research. Scandinavian Journal of Public Health 42 (Suppl 15): 60-65.

Sinkkonen, M., Tapani, A., Aho, M., Lipponen, V., Wallin, O., Saarni, L. & Cumini, A. Ylempi AMK-koulutus työelämän kumppanina – moniammatillinen asiantuntijuus hyötykäyttöön. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportteja 82. Tampere 2015 .

Versus-hanke. https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/versus-tupakkatuotteisiin-liityviin-nuorten-vertaisuskomuksiin-vaikuttaminen-pelillisin-ja-kuvallisin-menetelmin/

Kirjoittanut Marja-Leena Kauronen

Kirjoittaja työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa yliopettajana terveysalalla ja Versus-hankkeessa asiantuntijana.