Pistetään tieto talteen luomaan uutta kiertotalousbisnestä

Rahaa on jo iät ja ajat pidetty säilössä niin tyynyn alla kuin pankissa pahan päivän varalle. Voisiko myös dataa säilöä eräänlaisiin ”pankkeihin”, josta sitä voisi tarpeen tullen käydä hakemassa? Tietoa voisi olla vaikkapa kaatopaikoille hylättyjen uusiokäyttöön soveltuvien metallien ja mineraalien määrät ja niiden sijainti. Ajan ollessa kypsä tämän tiedon avulla voisi sitten tehdä kauppaa ja ansaita rahaa sijoitettavaksi oikeaan pankkiin.

Kiertotaloutta tukevien uusien ratkaisujen ympärillä tehdään nykyään paljon tutkimus- ja kehitystyötä. Yhtenä viime aikojen kiinnostavimmista mahdollisuuksista on erilaisten raaka-ainetietojen tallentaminen sähköisten järjestelmien avulla.

Muun muassa kaatopaikoilla ja vesistöissä on paljon käytettyjä tai loppusijoitettuja materiaaleja, joiden määrät ja laatu voidaan määrittää. Ongelmana vain on, että tämä data ei ole yleensä systemaattisella tavalla kerättyä ja sen tallentaminen muiden saataville ja sitä kautta tietoisuuteen voi olla lähes olematonta. Siksi on tärkeää kehittää digitaalisia ratkaisuja siihen, kuinka tätä dataa voidaan kerätä, hallinnoida ja jakaa myös suuren yleisön ja sitä kautta potentiaalisten hyödyntäjien ulottuville.

Uusiomateriaalien kauppapaikka

Maaliskuussa päättyneessä EU-hankkeessa on otettu edellä mainituissa asioissa härkää sarvista ja kerätty eri menetelmillä neljässä EU-maassa esiintyvien sekundaaristen materiaalien määriä yhdyskunta-, kaivos- ja teollisilla kaatopaikoilla.

Kerätty data on käyty huolellisesti läpi ja soveltuvin tieto raaka-aineiden määristä, laadusta ja sijainnista on siirretty Smart Ground-tietopankkiin. Tietopankkiin siirrettyyn dataan on kaikilla vapaa pääsy.

Myöhemmässä vaiheessa liiketoimintasuunnitelman valmistuttua sovelluksen käyttäjäksi voi halutessaan myös rekisteröityä, jolloin pääsee esimerkiksi ottamaan yhteyttä kaatopaikkojen omistajiin ja sitä kautta halutessaan myös tekemään kauppaa kaatopaikoilla sijaitsevista raaka-aineista, kuten hylkymetalleista (muun muassa rauta, alumiini), arvokkaammista metalleista sekä mineraaleista.

Tieto on yhtä arvokasta pankissa kuin raha

Erilaisille tietoa tallentaville digitaalisille ”pankeille” tulee olemaan tulevaisuudessa yhä suurempi tarve. Esimerkiksi jätevedenpuhdistusprosessin yhteydessä syntyvän lietteen alkuperätieto voitaisiin tallentaa sähköiseen tietopankkiin, jolloin lietteestä valmistetun uusiolannoitteen tai maanparannusaineen loppukäyttäjä voi varmistua tuotteen soveltuvuudesta esim. omien peltojensa tai metsämaansa lannoitukseen ilman pelkoa mahdollista ympäristö- ja terveysriskeistä.

Muita vastaavia sovelluskohteita löytyy mm. elintarvike- ja rakennusteollisuudesta. Ympäristöhallinnon yhteisestä verkkopalvelusta (www.ymparisto.fi) löytyy mm. tietopankkipalvelu, johon on koottu tietoa vanhojen rakennusmateriaalien ja -osien ominaisuuksista, käytöstä, hyödyntämisestä ja haitallisuudesta. Sivusto on suunnattu erityisesti kaikille korjaajille ja vanhojen talojen käyttäjille.

Tietopankkeihin kerätyllä tiedolla voidaan tehdä tulevaisuudessa bisnestä ja sitä kautta rahaa. Tiedon tuottajat ja hyödyntäjät tulevat käymään kauppaa yhteisillä kauppapaikoilla, tiedon ”toreilla”. Perinteinen kasvokkain käytävä kaupankäynti tuskin loppuu vielä ihan lähitulevaisuudessa, mutta erilaiset digitaaliset ratkaisut antavat mahdollisuuksia tehokkaampaan kaupankäyntiin ja mahdollistavat uudenlaisen vuorovaikutuksen myyjän ja asiakkaan välillä.