Kohti kestävämpiä ja aktiivisempia kulkutapoja

Liikkuminen ja liikennesuunnittelu ovat murroksessa – millä ja miten liikumme tulevaisuudessa? Aikamme globaalit haasteet kuten ihmisten vähentynyt fyysinen aktiivisuus, ekologinen kriisi, eriarvoisuus ja kaupungistuminen kietoutuvat erottamattomasti yhteen. Ne luovat isoja muutostarpeita arkiliikkumiseen.

Paikasta toiseen kulkeminen on olennainen osa arkeamme. Käytämme siihen päivittäin noin 70 minuuttia, mikä on pysynyt samana jo 70-luvulta lähtien. Vaikka matka-aika on pysynyt samana jo pitkään, kulkutavat ja matkojen pituudet ovat muuttuneet.

Yhä useampi valitsee kotiovelta pyörän sijaan henkilöauton, vaikkakin muutos on tasaantunut viimeisten vuosien aikana. Samaan aikaan tutkimukset osoittavat, että isolla osalla väestöstä arki sisältää terveyden kannalta liian vähän fyysistä aktiivisuutta.

Ymmärtääksemme yksilön arkiliikkumiseen liittyviä valintoja meidän tulee tarkastella asiaa laajemmin. Väestötasolla fyysisen aktiivisuuden lisääminen edellyttää muun muassa rakennettuun ympäristöön liittyvien tekijöiden huomioimista.

Kaupunkirakenne voi motivoida aktiiviseen liikkumiseen

Suomessa kaupungistuminen tapahtui yksityisautoilun kultakaudella, mikä osaltaan muokkasi vahvasti suomalaista yhdyskuntarakennetta. Ympäristö ohjaa arjen liikkumisvalintoja ja pitkälti autojen ehdoilla tehty suunnittelu lisää entisestään autoilua. Kotitalouksien autoriippuvuus onkin Suomessa yleistä.

Yksityisautoilu kuitenkin heikentää kaupunkiympäristön houkuttelevuutta, koska kadut ruuhkautuvat ja liikenteen saasteet lisääntyvät. Lisäksi ympäristön esteettisyys kärsii sekä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden tunne heikkenevät. Kaikki nämä nivoutuvat fyysisen inaktiivisuuden ongelmaan.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että ihmisten elämänlaatua parantava kaupunkiympäristö saadaan aikaan panostamalla aktiivisia liikkumismuotoja tukeviin olosuhteisiin eli jalankulku- ja pyöräilyväyliin sekä joukkoliikenteeseen.

Huomionarvoista on, että myös joukkoliikenne luetaan aktiivisiin kulkumuotoihin, koska sen käyttö edellyttää muun muassa kävelyä pysäkille ja pysäkiltä määränpäähän. Lisäksi asumistiheys ja viheralueiden määrä lisäävät aktiivista liikkumista.

Liikkumisen tulevaisuuden polkuja

Elämme jännittäviä hetkiä, kun liikkumisen ja liikennejärjestelmien suunnittelussa luodaan tulevaisuuden polkuja. Kun matkapituudet ovat kasvaneet, avainasemassa ovat muun muassa liikkujan sujuva matkojen ketjuttaminen, johon liittyy joukkoliikenteen saavutettavuus ja hajallaan olevan tiedon yhdistäminen digitaalisten sovellusten avulla.

Matkojen ketjuttaminen voi tarkoittaa esimerkiksi matkan aloittamista kaupunkipyörällä, josta se jatkuu joukkoliikenteellä ja loppuu kävelyllä pysäkiltä määränpäähän.

Innovatiiviset ratkaisut, kuten kaupunkipyörät, sähköpotkulaudat, erilaiset joukkoliikenteen kokeilut sekä kyyti- ja liikkumispalvelut sovelluksineen sujuvoittavat ihmisten arkiliikkumista ja voivat mahdollistaa henkilöautosta luopumisen.

Toisaalta kehitys voi olla myös päinvastaista, kun liikkumisen helppoutta lisääviä kyytipalveluita tai robottiautoja otetaan käyttöön. Nämä saattavat jopa kasvattaa päivittäin autossa istuttujen minuuttien määrää aktiivisten kulkumuotojen kustannuksella.

Tulevaisuuden liikennevisioissa oleellista on pohtia, kuinka voidaan luoda helppo ja riittävän houkutteleva vaihtoehto yksityisautoilulle. Milloin yksilö valitsee yksityisauton sijaan aktiivisia kulkumuotoja – kävelyn, pyöräilyn tai joukkoliikenteen? Asukkaiden ajatuksia ja toiveita oman asuinympäristön suunnittelussa huomioidaan ja selvitetään muuan muassa osallistavien paikkatietomenetelmien avulla. Tietoa kerätään tyypillisimmin internetissä toteutettavilla karttakyselyillä, joissa vastaaja merkitsee kartalle kokemuksiaan ja ajatuksiaan eri paikoista.

Tarvitaan monialaista keskustelua

Liikkumiseen liittyvät kysymykset ovat tulleet yhä tärkeämmäksi osaksi päätöksentekoa. Lähitulevaisuudessa on kiinnostavaa nähdä, muuttuuko trendikehitys aktiivisia liikkumismuotoja tukevaksi vai päinvastoin.

Ympäristöä ja terveyttä tukevasta kehityksestä on antanut viitteitä esimerkiksi kaupunkipyörien ja potkulautojen räjähdysmäinen suosio, käyttäjille maksuttomat joukkoliikennekokeilut sekä myönteisten ilmastoasenteiden korostuminen erityisesti nuorilla.

Liikkuminen on yksi ihmisen perusoikeuksista, ja siihen liittyvät toimenpiteet tulisi nähdä kestävänä kehityskulkuna. Aktiivisiin kulkumuotoihin panostaminen on yksi tapa edistää ihmisten terveyttä sekä luoda kestävää ja yhdenvertaista kaupunkiympäristöä.