Venäjän-kauppa kiinnostaa
14.12.2017Mikkelissä järjestetty CASE Venäjä -asiantuntijailtapäivä tarjosi paljon ajankohtaista ja uutta tietoa Venäjän tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista ja mahdollisista rahoitusinstrumenteista. Aihe kiinnosti suurta joukkoa yrittäjiä ja yritysten toimintaa tukevien organisaatioiden edustajia.
Asiantuntijatilaisuudessa kuultiin useita mielenkiintoisia puheenvuoroja Venäjän-kaupan tilanteesta ja yritysten kokemuksista Venäjän markkinoilla toimimisesta. Tilaisuuteen osallistui myös venäläisiä yrittäjiä Pietarista ja Astrahanista Etelä-Venäjältä. He olivat hakemassa kontakteja ja potentiaalista yhteistyötä Mikkelin seudulta.
Vienti Venäjälle piristynyt
Toimitusjohtaja Jaana Rekolainen Suomalais-Venäläisestä kauppakamarista kertoi, että Venäjän talous on alkanut maltillisesti kasvaa ja rupla on nyt vahvempi kuin aikoihin. Vienti Venäjälle on viime vuodesta kasvanut 20 prosenttia ja tuonti 50 prosenttia. Myös venäläisten matkailijoiden yöpymiset Suomessa ovat lisääntyneet 17 prosenttia.
Tuoreessa Venäjän-kaupan barometrissa puolet siihen osallistuneista yrityksistä kertoo liiketoiminnan kasvaneen kuuden viimeisen kuukauden aikana, ja reilu puolet ennustaa sen kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana. Rekolainen totesi, että Venäjän protektionistiset toimet ovat vaikuttaneet toimintaan alle puolessa vastaajayrityksistä.
Kasvupotentiaalia suomalaisille on erityisesti metsävarojen hyödyntämisessä, teollisuuden modernisoinnissa, ympäristöalalla, rakentamisessa ja terveysteknologiassa. Mahdollisuuksia on erityisesti kapean sektorin tuotteilla, jollaisia vastaavia ei löydy Venäjältä.
Yrityksillä pitkä kokemus Venäjän-kaupasta
Iltapäivän aikana kuultiin kolmen Venäjän markkinoilla kauan toimineen yrityksen tarinat. St. Michel Print Oy:n toimitusjohtaja Heikki Suomala kertoi, että ohkopaperiin erikoistuneen yrityksen yleisimmät tuotteet ovat Raamatut, lakikirjat, lääkeluettelot ja tuoteselosteet.
Venäjälle vienti alkoi vuonna 1985, ja yrityksellä on vientiä vuosittain noin 30 maahan. Yrityksen markkinaoperaatioita kuvaillessaan Suomala korosti, että venäläiset arvostavat erityisesti henkilökohtaisia suhteita ja kaupankäynnissä ratkaisevinta on hyvä, luottamuksellinen yhteistyö.
Höyrynkehittimiä eri teollisuuden aloille tuottavalla ristiinalaisella perheyrityksellä Steamrator Oy:llä on toimituksia eri puolille maailmaa. Hallituksen puheenjohtaja Rauli Valkonen totesi, että Venäjän markkinoilla yritys on toiminut jo 25 vuoden ajan. Tytäryhtiö perustettiin Pietariin vuonna 1993, ja yrityksellä on myös myyntitoimisto Kazanissa. Steamrator Oy:llä on ollut monenlaisia vaiheita Venäjä-toiminnoissaan ja joistakin vastoinkäymisistä huolimatta ei ole periksi annettu, vaan on päätetty pysyä Venäjällä. Valkonen uskoo, että venäläiset ostavat huippuosaamista jatkossakin.
Kolmantena yrityscasena oli Specta Oy, joka on yksi suurimmista PET- ja teräsvanteiden valmistajista Euroopassa. Varatoimitusjohtaja Teppo Viherkoski kertoi yrityksen perustamisesta ja sen toiminnan kasvattamisesta Venäjällä. Yrityksellä on nykyisin kaksi tehdasta Venäjällä, ja tuotteita viedään yli 50 maahan. Venäjän raskaan teollisuuden kehittyessä myyntiverkosto on laajentunut vähitellen käsittämään koko Venäjän Pietarista Vladivostokiin.
Rahoitusinstrumentteja tarjolla
Rahoitusinstrumentteja kuulijoille valotti asiantuntija Sari Federley Tekesistä. Osana Team Finland -verkostoa Tekes auttaa luomaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä venäläisten ja suomalaisten yritysten ja tutkimusryhmien välille. Yritysrahoituksen alueella on kaksi yhteistyösopimusta: Tekes-FASIE ja Skolkovo Foundation, joissa kummassakin tavoitellaan yhteisprojekteja suomalaisten ja venäläisten yritysten välille. Päätavoitteena on parantaa kansainvälistä kilpailukykyä teknologian siirron ja kansainvälisen yhteistyön kautta.
Venäläisvieraiden puheenvuoron piti pietarilaisen Ingria Technoparkin edustaja Igor Rozhdestvenskiy, joka kertoi Venäjän tarjoamista bisnesmahdollisuuksista pk-yrittäjille. Hän toi esille mm. alhaisten kustannusten hyödyntämismahdollisuudet ja lokalisoimisen merkityksen markkinoinnissa. Rozhdestvenskiyn mukaan Venäjä voi olla suomalaisyrityksille myös väylä Euraasian talousunionin yhteismarkkinoille.
Case Venäjä -asiantuntijailtapäivän 22.11.2017 järjestivät yhteistyössä XAMK Pienyrityskeskus, Mikkelin kehittämisyhtiö Miksei Oy ja Etelä-Savon kauppakamari.