NELI: Kymmenen vuotta logistiikan aluekehitystä
03.10.2017Kymenlaakso on aina kokenut itsensä logistiikkamaakuntana. Vahva osaaminen ja koulutus sekä alueelle sijoittunut liiketoiminta ovat olleet vahvistamassa mainetta. Alueelle sijoittuu Suomen suurin yleissatama HaminaKotka sekä TEN-T Euroopan liikenteen ydinverkkoon kuuluva rautatiekeskittymä Kouvolassa.
Kymenlaakso haki logistiikan osaamiskeskusstatusta vuonna 2005, yhdessä Helsingin ja Turun kanssa. Logistiikka tutkimusalana katsottiin kuitenkin useaa alaa poikkileikkaavaksi, eikä se näin ollen saanut omaa osaamiskeskusta. Kymenlaakso halusi kuitenkin jatkaa logistiikan kehittämistä maakunnassa, etenkin kun transitoliikenteen voimakas kasvu vaati osaamista ja uusia työntekijöitä alan yrityksiin.
Perustettiin yhteistyössä
NELI perustettiin yhteistyössä viranomaisten, opetuksen ja alueen yritystoimijoiden kanssa. NELI-hankkeen omarahoitus tuli kaupungeilta sekä satamalta, kehitysyhtiöiltä ja alan toimijoilta. NELI-ohjausryhmä vaikutti vahvasti kehittämiskohteisiin ja hankkeen tuloksiin.
NELI sai alkunsa EAKR-rahoituksella, alueen logistiikkatoimialaa kehittävänä hankkeena vuonna 2007. Hankkeena NELI jatkui aina toisen ohjelmakauden loppuun vuoteen 2013, jonka jälkeen se siirtyi osaksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa. NELI hankkeena palkittiin vuonna 2013 Kärjet-palkinnolla parhaana työelämää ja koulutusta yhdistävänä hankkeena.
Vahvat verkostot
Fuusiossa 2017 vuoden alussa NELI vahvisti asemaansa ja siitä muodostui oma tutkimusyksikkönsä Xamkin Logistiikan ja merenkulun TKI-painoalan yhteyteen. NELI on vakiintunut TKI-toimija, ja sillä on jo hankeaikana muodostetut vahvat kansalliset ja kansainväliset verkostot. NELI:n vahvuutena nähtiin vaikuttavuus aluekehityksessä ja organisaatioissa sekä vahva kansainvälinen verkostoituminen. Hankekanta on voimakkaassa kasvussa.
Logistiikka on valittu yhdeksi Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian kärjistä ja HaminaKotka sekä Kouvolan rautatiekeskittymä ovat osana TEN-T-verkostoa, jota kehitetään Euroopan Unionin tasolla ainakin vuoteen 2023 saakka.
NELI sai kaksi omaa tutkimuspäällikköä maaliskuussa 2017. Maija Märkälä aloitti rautatielogistiikan tutkimuspäällikkönä Kouvolassa ja Olli-Pekka Brunila vastaa satamalogistiikasta, kuljetuskäytävistä ja logistiikan turvallisuudesta ja ympäristövaikutuksista Kotkassa. Molemmat osa-alueet ovat Xamkin strategisia vahvuusalueita, ja niihin muodostetaan hankekantaa, kumppanuuksia sekä vakiintuneet tutkimusryhmät.
NELI:n toimintaa vahvistaa hankkeella luotu Logistiikkaverstas. Logistiikkaverstas toimii Kotkassa, Mussalon satamassa. Logistiikkaverstas on paikka ja tila, joka yhdistää opiskelijat, yritykset ja kehittämishankkeet. Monialaiset opiskelijatiimit ratkovat yritysten todellisia logistisia haasteita lyhyissä projekteissa. Projektien tulokset ovat motivoineet jatkamaan Logistiikkaverstaan toimintaa myös hankkeen jälkeen TKI-palvelutuotteena.
Logistiikkaverstas kansainvälistyy ja hakee partnereita mm. logistiikkatoimialaa ja -osaamista tukevista säätiöistä. Logistiikkaverstas konseptia laajennetaan Kouvolaan NELI:n Varikko-hankkeessa sekä Digiverstas-hankkeessa digitaalisen talouden painoalalla. Logistiikkaverstas palkittiin vuonna 2017 Kärjet-palkinnolla työelämää ja opiskelijoita integroivien hankkeiden sarjassa.
Älykästä logistiikkaa
Logistiikka on perinteinen toimiala, joka on valtavassa murroksessa. Automaatio, robotiikka ja älylogistiikka ovat kaikkien huulilla. Niillä tarkoitetaan yleensä erilaisia asioita.
Meillä logistiikan älykkyys syntyy monista asioista, joista kehityshankkeissa tärkeimmät ovat tällä hetkellä autonomiset lastinkäsittely- ja tuotantoteknologiat (IntoPort-hanke), kokeiluympäristöt ja uudenlaisten kehittämismallien käyttöönotto (ILPO ja DigiPort), tehokas tuotanto- ja toimitusjärjestelmä sekä esineiden internetin mahdollisuudet suunnittelussa ja ennakoinnissa, uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto, energian varastointi, kierto- ja jakamistalous sekä tiedolla visualisointi (Vähähiiliset Satamatoiminnot ja Älykäs satama -hankekokonaisuus), tietorajapintojen avaaminen (DigiPort) sekä turvallisuuden kehittäminen lastivirroissa ja työturvallisuudessa.
Automaation rooli on edelleen kasvamassa logistiikan solmukohdissa. Käyttöön otettavalla automaatiolla ja toimintaa ohjaavilla digitaalisilla järjestelmillä tavoitellaan tehokkuutta tilojen käytössä ja solmukohtien operoinnissa sekä samalla pyritään minimoimaan työvoimakuluja. (Liikenneviraston raportti 41/2016)
Megatrendit ohjaavat
Suomen tulee vähentää liikenteen päästöjä vuoden 2005 tasosta 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ministeriö on asettanut kaupungeille entistä tiukempia vaatimuksia liikenneinfran tehokkaammasta käytöstä sekä liikenteen ilmastovaikutusten vähentämisestä kaupunkialueella. Lisäksi väyläverkoston kunto ja häiriöherkkyyden lisääntyminen mm. äärisääilmiöiden voimistuminen vaikuttavat niin liikenteen sujuvuuteen kuin väylästön kuntoonkin.
Logistiikka-alan kehitystä ohjaavat kansainväliset ja kansalliset megatrendit. Kaupungistuminen, ilmastokysymykset, väestön ikääntyminen, energia-, teknologia- ja kustannuspaineet sekä yhä tiukkenevat ympäristölainsäädännön vaikutukset.
NELI:n tavoitteena on lisätä tutkimusvahvuuksiin kärki, joka keskittyy erityisesti muuttuvan liikennejärjestelmä ja liikkumisen tuomiin haasteisiin niin yhteiskunnallisesti kuin yritystoiminnassakin.
Uuteen vahvuusalueeseen esitetään rekrytoitavaksi tutkimuspäällikkö, joka toimii aktiivisesti maakunnan liikennekehityshankkeissa sekä osallistuu älykkään erikoistumisen työryhmätyöhön.
Kehitys NELI:ssä jatkuu ja Kymenlaakso on edelleen Suomen logistiikan solmukohta. Kouvolan RRT-terminaali on kehityksen keskiössä, mutta myös eteläinen Savo tulee vahvasti mukaan painoalan kehittämishankkeisiin liikennejärjestelmien ja liikkumisen myötä.
