Kuntoutus herättää, sitten kaikki on itsestä kiinni

Kelan järjestämässä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksessa keskiössä on kuntoutujan motivaation herättäminen huolehtimaan omasta toiminta- ja työkyvystään.

– Ammattilaisen tulisi ohjata kuntoutujaa huolehtimaan omasta hyvinvoinnista arjessa, kuvailee Kelan tutkimuksen johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, joka toimii yhteistyössä Xamkin Tules-hankkeen kanssa.

Tules-kuntoutus tukee työkykyä monesta näkökulmasta. Kuntoutukseen osallistuneet kuvaavat, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, fyysisen harjoittelu, kunnon kohentuminen sekä laihtuminen tukevat työkykyä. ”Sairaslomia on jäänyt pitämättä”, kuntoutuskurssilaiset toteavat. Kipeytyneen kehon jumppaaminen kuntoutuksessa opittujen liikkeiden avulla auttaa palautumaan takaisin työkuntoon.

Kuntoutuksen opit on viety myös työpaikoille: työergonomiasta on keskusteltu ja hankittu työtä helpottavia välineitä kuten rullahiiri, satulatuoli ja säädettävä työpöytä.

Kannustus ja esimerkki lisäävät harjoittelumotivaatiota

Ryhmämuotoisilla kuntoutuskursseilla ei tarvitse arastella omia kipuja – toinen saman kokenut ymmärtää ilman selityksiä. Usein myös toisen samaa vaivaa potevan vinkit arjen selviytymiskeinoista tai vaikkapa kipua helpottavista liikuntamuodoista rohkaisevat itseäkin kokeilemaan. Yhteydenpito kurssijaksojen välillä kannustaa omaan harjoitteluun. Sosiaalinen media, kuten Facebook tai WhatsApp toimii vertaistuen välineenä.

Kuntoutus antaa uutta näkökulmaa arkeen

Vinkit arkeen esimerkiksi ruokavalioon, rentoutumiseen, kivun hallintaan ja liikuntaan ovat kuntoutuksen parasta antia. Omaan arkeen sopivat tavoitteet motivoivat tekemään töitä itsensä eteen. Tavoitteet ohjaavat muutoksen suuntaa ja niihin sopivat välitehtävät auttavat oppimaan uudenlaisia tapoja.

Opittujen asioiden arkeen siirtymisen kannalta on tärkeää, ettei aseta liian isoja tavoitteita itselleen. Pieni säännöllinen harjoite on paljon tehokkaampi kuin esimerkiksi käynti kuntosalilla kerran kuukaudessa. Monelle kuntoutujalle on muodostunut liikunnasta elämäntapa: ”Liike on lääke” sanottiin tules-kuntoutuskurssilla lähes yksimielisesti.

Digitaalisia etämenetelmiä tulisi hyödyntää enemmän

Tässä kuntoutuksessa ei systemaattisesti käytetty etämenetelmiä, mutta ne olisivat voineet olla hyvä tuki. Esimerkiksi videoneuvottelun avulla voi pitää ryhmätapaamisia. Omaa kuntosaliharjoittelua voi videoida ja lähettää video fysioterapeutille, jolloin ohjeet saa heti (eikä vasta seuraavassa kuntoutustapaamisessa).

Etämenetelmillä tarkoitetaan niitä keinoja, joissa ei olla kasvotusten kuntoutuksen ammattilaisen kanssa. Keinoja tähän on nykyteknologialla valtavasti, mutta niiden käyttö on vasta tuloillaan osaksi tavallista kuntoutusta.

Tules-kuntoutuskurssien tutkimus -hanke toteutuu 1.6.2016 – 30.04.2018. Hankkeen toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja rahoittaa Kela. Kelan järjestämien Tules-kuntoutuskurssien toteutumista ja toimivuutta arvioiviin kyselyjen ja haastattelujen perusteella. Tutkimuksen tuloksia esitellään syksyllä 2018 ilmestyvässä Kelan julkaisemassa raportissa. Tietoa käytetään Kelan kuntoutuksen kehittämis-, ohjaus- ja vaikuttamistyössä. Tulosten vieminen käytäntöön takaa osaltaan sen, että Tules-kuntoutus olisi entistä asiakaslähtöisempää ja vaikutuksiltaan kuntoutujan työ-, opiskelu- ja muuta elämää tukevaa.

https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/tules-kuntoutuskurssien-osatutkimus/