Jaksaa, jaksaa!
03.10.2018Pien- ja yksinyrittäjät ovat kovilla. Työtä on monesti liikaa, työn sisältö voi yksitoikkoistua vuosien mittaan, ja vastuu toimeentulosta painaa mieltä. Työhyvinvoinnin kohentamiseen käytetty aika on pois muusta työnteosta. Työssäjaksaminen onkin monen tekijän summa.
Parturi Oili Suur-Inkeroinen on leikannut sippolalaisten hiuksia jo 56 vuotta (Kymen Sanomat 17.9.2018). Oili puhuu lämpimästi asiakkaista, joiden kanssa ”samalla rupatellaan kuulumiset”. Parturoinnin lisäksi Oili on opetellut asiakkaiden toivomuksesta tekemään permanentteja. Välillä on hiljaisempia päiviä – ”Sekin sopii”. Liike on pysynyt ilmeeltään samana vuosikymmenet. ”Tarkoituksella”, hän sanoo.
Oilin yrittäjätarinassa kiteytyvät mainiosti työssäjaksamisen perusasiat. Asiakkaat ovat tärkeä voimavara. Työn tuunaus eli työolojen ja -ympäristön järjestäminen mieleisiksi auttavat arkipäivässä. Uusien taitojen opettelu pitää virettä yllä.
Pienyrittäjyys elää ajassa
Yli puolet Suomen yrityksistä on yksinyrittäjien yrityksiä, ja määrän ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa (https://yle.fi/uutiset/3-10401207). Kuten Oili, suurin osa yksinyrittäjistä tekee työtään palvelualalla.
Pitkä, elämänmittainen elämäntapayrittäjyys on perinteinen käsitys pienyrittäjyydestä. Toinen ääripää yrittäjyyden jatkumolla ovat ajassa elävät, jo kenties perustettaessa tilapäisiksi luodut yritykset. Työssäjaksamisen haasteita näihin startupeihin tuovat väliaikaisuuden tunnelma, epävarmuuden sietäminen ja nopeasti vaihtuvat tilanteet. Ääripäiden väliin mahtuu pien- ja yksinyrittäjyyden koko kirjo.
Yksinyrittäjän ei tarvitse jäädä yksin
Yksinyrittäjien työhyvinvoinnin tukeminen on erittäin tärkeää. Erilaiset verkostot ja muut yhteisöt ovat tässä merkittäviä. Työterveyslaitoksen tuella syntyneet alueelliset työhyvinvointiverkostot tarjoavat tukea ja edistävät yksinyrittäjien työhyvinvointia esimerkiksi Kymenlaaksossa.
Yksinyrittäjä hyötyy myös työhyvinvoinnin kehittämishankkeista. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Työterveyslaitoksen yhteishanke Voi Hyvin Yritys sparraa kymenlaaksolaisia yksinyrittäjiä työhyvinvointisuunnitelman teossa ja käyttöönotossa.
Yrittäjä johtaa ennen kaikkea itseään
Yrittäjän tulisi pystyä johtamaan ensin itseään, jotta hän voi tehokkaasti ja tuloksekkaasti johtaa liiketoimintaansa ja työntekijöitään. Jos yrittäjällä ei ole tähän taitoa, työssä uupumisen vaara on entistäkin lähempänä. Itsensä johtamisen perusteena on hyvä itsetuntemus.
Itsetuntemuksen juurille pääsee kysymällä itseltään esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä: Mitkä ovat vahvuuteni ja mitä osaan hyvin? Mitkä ovat heikkouteni ja missä asioissa minun tulisi kehittyä? Mikä minua virkistää ja innostaa? Mitkä asiat tekevät minut uupuneeksi? Lepäänkö riittävästi? Kun on terveesti itsetuntoinen, hän ottaa vastuun omista tunteistaan ja siitä, miten ne näyttäytyvät työyhteisössä.
Itsensä johtaminen on ennen kaikkea tärkeysjärjestyksen hallitsemista. Jos yrittäjä tietää tehtäviensä tärkeysjärjestyksen, hän pystyy myös mitoittamaan käytettävissä olevan ajan parhaalla mahdollisella tavalla. Hän pystyy rajaamaan työhön käytettävän ajan niin, että työstä toipumiseen, lepoon ja virkistymiseen jää riittävästi aikaa. Tämä ei ole helppoa meille kenellekään, saati sitten pienyrittäjälle, joka vastaa yrityksessä kaikesta ja lopuksi vielä oman palkkansa suuruudesta.
Yrittäjäkin solahtaa työn imuun
Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn imussa ihminen lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä. Työn imuun liittyy kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Yrittäjillä työn imua edistävät erityisesti rakkaus alaan, vaihtelevuus, uusien asioiden opiskelu ja kova halu yrittää.
Työterveyslaitoksen nettisivuilla voi käydä testaamassa oman työn imunsa tason.
