Kulttuurihyvinvointia kannattaa jäljittää

Omaa hyvinvointia on mahdollista ammentaa monesta lähteestä. Tutkimusten perusteella esimerkiksi taiteisiin ja kulttuuriin osallistuminen voi lisätä hyvinvointia eri osa-alueilla. Osallistumisen kautta voi myös löytää omia, ehkä piilossa olevia vahvuuksia. Tämä on yksi tausta-ajatus siihen, miksi VALO-hanke suunnistaa kulttuurihyvinvoinnin jäljillä.

Taiteisiin ja kulttuuriin osallistumisella on monenlaisia vaikutuksia mm. sosiaaliseen hyvinvointiin. Osallistuminen voi vahvistaa osallisuuden kokemuksia ja vähentää yksinäisyyttä. Yhteisöllinen taidetoiminta voi mahdollistaa nähdyksi ja kuulluksi tulemisen. Osallistuminen voi myös auttaa omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden tutkailemista. Taidetoiminnan avulla on mahdollista kehittää myös omia sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutustaitoja. (Laitinen 2017.)

Taiteisiin ja kulttuuriin osallistumisen hyödyt voivat olla moninaiset. Esimerkiksi nähdyksi ja kuulluksi tuleminen ovat merkittäviä tekijöitä osallisuuden kokemisessa.

Kulttuurihyvinvoinnin käsitettä on määritelty Suomessa esimerkiksi Taikusydän-tutkijaverkostossa, jonka mukaan kulttuurihyvinvointi viittaa yksilölliseen ja yhteisöllisesti jaettuun kokemukseen taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista. Jokainen yksilö on omalla tavallaan kulttuurinen, luova ja itseään ilmaiseva olento, iästä ja taustasta riippumatta. (Taikusydän 2017.)

Lapsiperheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen toimii kehittämisen karttana VALO-hankkeessa, jonka yhtenä kokeiluna järjestetään taidepajoja lapsiperheille. Taidepajojen ajatuksena on luoda lapsiperheille mahdollisuus kokeilla eri taiteenlajeja ja auttaa heitä samalla löytämään omia voimavarojaan. Taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien lisäksi kehittämisen välineenä hyödynnetään palvelumuotoilua, joka tarjoaa erilaisia osallistavia tapoja yhteiskehittämiseen lapsiperheiden ja ammattilaisten kanssa.

Galleriakävely kumppaneiden kanssa

Ensimmäinen taidepajakokeilu liittyi bulgarialaisten yhteistyökumppaneiden huhtikuiseen vierailuun. Halusimme järjestää bulgarialaisille vieraillemme rennompaa ja elämyksellisempää ohjelmaa, jossa pääsisi tekemään ja kokemaan itse. Päätimme tarjota pienen maistiaisen siitä, mitä tulevan syksyn taidepajat voisivat perheille tarjota. Niinpä suunnittelimme vierailuohjelmaan galleriakävelyn sekä yhteisen luovan piirtämisen työpajaosion.

Tiesimme etukäteen, että vierailijoiden joukossa oli henkilöitä, joille tultaisiin tulkkaamaan esityksiämme englannista bulgariaksi. Kielellisten haasteiden vuoksi pohdimme, mikä voisi olla soveltuva menetelmä syksyn taidepajakonseptin esittelemiseen.

Päädyimme galleriakävelyyn; laadimme kuudelle fläppipaperille posterit, joilla pyrimme kuvien ja avainsanojen avulla havainnollistamaan miksi taidetoiminta on mukana projektissa, mistä elementeistä taidepajamme koostuu ja mitkä ovat toimintamallimme ja aikataulumme projektissa.

Kokoonnuimme postereiden äärelle keskustelemaan ja analysoimaan niihin kuvattuja malleja kuin taidenäyttelyssä konsanaan. Toki tämäkin vaati tulkkausta, mutta kuvituksen avulla vieraat pystyivät kenties paremmin orientoitumaan käsiteltävään asiaan. Posterit herättivät gallerian seinillä kiinnostusta ja hahmottivat vieraille projektin kulkua.

Väärällä kädellä tai silmät kiinni

Luovan piirtämisen osio koostui lämmittelystä sekä omakuvan tekemisestä. Välineinä käytettiin voimapaperia ja väriliituja. Kokoonnuimme pitkän pöydän äärelle piirtämään erilaista viivaa erilaisilla tempoilla. Vieraita haastettiin piirtä

mään muun muassa väärällä kädellä, silmät kiinni sekä oman piirustusalueen ulkopuolella. Tehtävä herätti innostusta ja paljon keskustelua omista tuntemuksista.

Lämmittelytehtävän jälkeen jokainen piirsi väärällä kädellä oman kuvansa pitkälle paperiarkille. Aikuisten suusta kuulee usein: “en osaa piirtää”. Tällaiset harjoitteet madaltavat kynnystä piirtää tai maalata. Luovan piirtämisen paja vieraiden kanssa olikin onnistunut ja omakuvien tekeminen sai hymyn huulille ja aikaan iloista naurua sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Kansainvälisten vierailijoiden reaktiot taidepajan tukivat kulttuurihyvinvoinnin merkittävyyttä. Lyhyen työpajan seurauksena vieraat kommentoivat sen vaikuttaneen rentoutumiseen ja parempaan mielialaan. Omia, ehkä piilossa olevia voimavaroja, on mahdollista löytää taiteen ja kulttuurin avulla. Mitä voisikaan saada aikaiseksi säännöllisillä ja pidempikestoisilla taidepajoilla? Tai sillä, että taiteilla ja kulttuurilla olisi tunnistettu ja tunnustettu asema sosiaali- ja terveyspalveluissa? Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia syksyllä alkavissa lapsiperheiden taidepajoissa.

Lähteet:

Laitinen Liisa. 2017. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutuksista. Sitra. www-artikkeli. Saatavilla: https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-sosiaalisen-hyvinvoinnin-vaikutuksiin/ [Viitattu 14.5.2019]

Taikusydän. 2017. Käsitteet. Kulttuurihyvinvointi. Taikusydän-verkkosivut. Saatavilla: https://taikusydan.turkuamk.fi/tietopankki/kasitteet/ [Viitattu 14.5.2019]