Paikkariippumattomat palvelut auttavat kohtaamaan nuoria

Maaseudun nuorilla on kaupunkilaisnuoria vaikeampi päästä nuorten ohjaamo- ja työpajapalveluiden piiriin, koska palvelut keskittyvät vahvasti kaupunkikeskuksiin tai niiden läheisyyteen. Paikkariippumattomat palvelut ovat yksi ratkaisukeino tähän haasteeseen, ja niiden avulla pyritään osaltaan ehkäisemään nuorten syrjäytymistä.

Maaseudulla nuorten ohjaamo- ja työpajapalveluiden saavutettavuus on selkeästi heikompi kuin kaupunkialueella, ja siksi kysyntää on paikkariippumattomille nuorten työllistymistä edistäville palveluille. Vuonna 2017 maaseudulla asui 193 309 nuorta (ikä 16-29). Maaseudun usein pitkät välimatkat ja harva asutus vaikeuttavat nuorten työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevien palveluiden saavutettavuutta maaseudulla.

Paikkariippumattomuus tulevaisuuden nuorten palveluissa maaseudulla eli PANU-hankkeessa kehitetään nuorille suunnattuja tulevaisuuden paikkariippumattomien palvelujen toteuttamismalleja. Kehitetyt mallit edistävät nuorten tarvitsemien palveluiden saavutettavuutta eli ne vahvistavat nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia työllistymiseen. Tämä tarkoittaa, että kaikilla nuorilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet saavuttaa palveluita elämänkulussaan riippumatta asumispaikasta, mikä on tärkeä yhteiskunnallinen näkökulma hyvinvointiin.

Tulevaisuuden ohjaamot ja työpajat

Ohjaamot ovat tuoneet paljon hyötyä nuorille ja niiden toimintaa kehitetään edelleen. Nykyisin Suomessa on noin 70 Ohjaamoa. Nuoret voivat hakea niistä tukea ja ohjausta matalalla kynnyksellä.

Ohjaamojen verkosto ei kuitenkaan ulotu maaseudulle, jolloin paikkariippumattomilla palveluilla voidaan korvata olemassa olevaa palveluaukkoa. Nuorten työpajat ovat paremmin saavutettavissa, koska niiden verkosto on tiheämpi.

Voidaan kuitenkin katsoa, että muun muassa erilaisille verkkotyöpajoille tai muille verkkopalveluille on kysyntää. Todennäköisesti verkkotyöpajat eivät kuitenkaan voi korvata kokonaan perinteistä työpajaa muun muassa sen takia, että palvelun piirissä olevat nuoret kokevat henkilökohtaisen kontaktin tärkeäksi.

Myös Mikkelin Ohjaamo Olkkarin koordinaattori Sari-Anne Ratia korostaa henkilökohtaisen kontaktin merkitystä ja nuorten toivoneen sitä, että digitaaliset palvelut ohjaisivat henkilökohtaisen kasvokkaisen palvelun äärelle tarvittaessa. Paikkariippumattomat palvelut ovat hänen mielestään hyvä lisä nykyisille palveluille.

Tulevaisuuden toiminnassa tulee ottaa huomioon henkilökohtaisen kontaktin tarpeen lisäksi myös se, että on olemassa nuoria kokonaan digitaalisuuden ulkopuolella.  Suomessa tarvitaan vielä internetin infrastruktuurin kehittämistä, jotta verkkopohjaiset palvelut olisivat kaikkien ulottuvilla.

Yhtenä hyvänä ratkaisuna palveluiden saavutettavuuden lisäämiseksi olisivat maaseudun liikkuvat palvelut, esimerkiksi nykyiset Ohjaamo-bussit. Jotta kaikilla nuorilla olisi samat mahdollisuudet tulevaisuudessa, tulee kehittää sekä uusia teknologisia ratkaisuja että liikkuvia palveluja.

Hyvinvoiva nuori hyvinvointivaltiossa

Nuoret ovat jo kauan toivoneet palveluja ”yhden katon alla” -periaatteella. Ratian mukaan eniten käytettyjen palveluiden kolmen kärki vaihtelee, ja ne ovat työhön ja koulutukseen liittyvät palvelut, vapaa-aikaan ja arkeen liittyvät asiat ja ihmissuhteisiin liittyvät asiat.

Ohjaamot eivät siis ole yksistään työllisyyttä edistäviä palveluita. Etsivän nuorisotyön merkitys Ohjaamo-kaupunkien ulkopuolella on suuri. Pienten kuntien on Ratian mukaan hyvä tiivistää yhteistyötä alueen Ohjaamoiden kanssa niin, että yksittäinen etsivä nuorisotyöntekijä saisi tukea omalle työlleen.

Nuoriin liittyviä tutkimuksia pidetään tärkeinä ja niitä tehdään, koska nuoret ovat Suomen tulevaisuus ja nuorten hyvinvointi on välttämätöntä. Nuorten syrjäytymistä pidetään isona haasteena Suomessa. Aikuisuuden hyvinvoinnin juuret tulevat aiemmista elämänvaiheista, eli se mitä tapahtuu lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttaa koko tulevaisuuden elämään merkittävästi.  Monipuolinen palveluiden saatavuus auttaisi nuoria löytämään oman polkunsa elämässä ja tekemään oikeita päätöksiä ja myös estäisi nuorten syrjäytymistä.