Voinko hyvin työurani loppuun saakka?

Eläkkeelle siirtyminen on hyvinvoinnin näkökulmasta sekä mahdollisuus että riski. Lisääntynyt vapaa-aika ja työpaineiden poistuminen mahdollistavat omasta terveydestä huolehtimisen. Eläkkeelle siirtyminen on myös elämänmuutos, jossa taloudellinen tilanne ja sosiaaliset suhteet voivat muuttua, ja tämä voi olla riski negatiiviselle elämäntavan muutokselle.

Terveyskäyttäytymiseltään riskissä olevien henkilöiden tunnistaminen työuran viimeisinä vuosina olisi tärkeää, jotta heitä voi valmistaa eläköitymisen tuomiin muutoksiin ja samalla tukea työkykyisyyttä viimeisinä vuosina.

Syyt tietynlaiseen käyttäytymiseen voivat olla hyvin moninaiset ja niiden ymmärtämiseen tarvitsee asiakasymmärrystä, eli tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat tietynlaiseen käyttäytymiseen. Kun tämä tieto on saatu, voidaan alkaa miettiä vaihtoehtoja nykyiselle käyttäytymiselle. Esimerkiksi tupakointi on ei-toivottua käyttäytymistä. Kuinka tähän käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa niin, että tupakointi lopetetaan, eli käyttäytyminen muuttuu toivottuun käyttäytymiseen?

Asiakasymmärryksestä saatujen tietojen avulla pyritään löytämään ei-toivotulle käyttäytymiselle, eli tässä tilanteessa tupakoinnille, vaihtoehtoinen käyttäytyminen, joka pystyy kilpailemaan tupakoinnin tuottaman tyydytyksen kanssa. Jos tupakoinnin edut työaikana ovat tauon pitäminen ja sosiaalinen tapahtuma työkavereiden kanssa, vaihtoehtoisena käyttäytymisenä voisi olla välipalan nauttiminen yhdessä työkavereiden kanssa. Tämä esimerkkinä. Mutta kuinka tähän päästään?

Mahdollisuus muutokseen

Muutokseen motivoituneille tarjotaan mahdollisuus toteuttaa muutos toivottuun käyttäytymiseen. He, joilla on ei-toivottua käyttäytymistä, mutta joilla ei ole halukkuutta muutokseen, pyritään ensin motivoimaan muutokseen. Sen jälkeen haetaan vaihtoehtoja, mikä on se toivottu vaihtoehtoinen käyttäytymistapa, joka voittaa ei-toivotun käyttäytymistavan.

Kun tunnistetaan henkilöiden yksilölliset terveyden edistämisen tarpeet ja erityisesti riskiryhmät, voidaan kaventaa terveyseroja ja mahdollistaa hyvä työssä jaksaminen eläköitymiseen asti. Työuran aikana koottuja sosiaalisia verkostoja ja aloitettuja harrastuksia on sitten helppo ylläpitää ja jatkaa eläkkeelle jäädessä. Nämä tuovat eläkepäiviin sisältöä ja rytmitystä. Erilaisten mindmap-tyyppisten miellekarttojen avulla voi hahmottaa eläköitymiseen liittyviä asioita (kuva 1).

Käyttäytymisen muutoksesta on hyötyä

Vastuu omasta työhyvinvoinnista on sekä työntekijällä itsellään että työnantajalla. Onneksi tähän on havahduttu. Tiedostamalla käyttäytymisen merkitys, voidaan saadun tiedon myötä joko vahvistaa olemassa olevaa käyttäytymistä tai mahdollistaa tarvittava käyttäytymisen muutos.

Työssä hyvin jaksaminen tuottaa hyötyä työntekijälle itselleen sekä myös koko työyhteisölle, kun kaikki pystyvät ottamaan vastuun omasta osuudestaan. Hyvinvoiva työntekijä ja työyhteisö ovat voimavara koko organisaatiolle.