Logistiikkaa voi lähestyä pelillisyyden kautta, sillä se on kuin suuri pulmapeli. Kuva: Pixabay, kuvan muokkaus Markus Myllylä

Logistiikka ja pelillisyys tulevaisuuden airueina

08.10.2019

Viimeaikaisen työasennetutkimuksen mukaan halu tehdä työtä jolla on tarkoitus tai joka koetaan merkitykselliseksi, on kasvanut. Työelämässä, jonka yksilö kokee arvokkaaksi ja merkitykselliseksi arvostetaan jonkinasteista itseohjautuvuutta ja vapautta.

Työn arvokkaaksi ja merkitykselliseksi kokemisen kulttuurillisiin piirteisiin sisältyy uteliaisuuden ja kokeiluhalun vaaliminen, yhteistyö eri toimijoiden kesken ja henkilökohtaiset sitoutumiset etenkin asiakkaiden kohdalla sekä teknologian käyttäminen ihmisen arvon lisäämiseksi. (Suomalaisen työn liitto 2015.)

TKI-toimijat aluekehittäjinä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) tehdään työtä, jolla on merkitystä työntekijälle, organisaatiolle ja ympäröivälle yhteiskunnalle. Ammattikorkeakoulun työhön kuuluu uuden tiedon ja menetelmien tuottaminen alueidensa tarpeisiin. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on vahva aluekehittäjä, jonka hankkeet tukevat muun muassa älykkään erikoistumisen strategiaa (RIS3).

Älykkään erikoistumisen kasvu- ja pääalat Kymenlaaksossa ovat logistiikka, biotalous ja digitalisaatio. (Kymenlaakson liitto 2019.) Kasvualojen keskinäisissä rajapinnoissa on suurta potentiaalia innovaatioiden synnylle. Näiden kolmen pääalan rajapinnoilta löytyy myös logistiikan ja pelillisyyden yhdistävä uusi hanke Zero Co2.

Logistiikka on peliä

Työn ja toimeentulon perässä muuttaneet ihmiset kuljettivat mukanaan myös pelaamiseen liittyviä välineitä ja ensimmäinen peliväline eli noppa, on keksitty jo ennen kirjoitustaitoa.

Logistiikka ja pelit ovat erottamaton osa ihmisen historiaa, sillä ihmiset ja heidän mukanaan kuljettamansa tavarat ovat liikkuneet kautta aikojen paikasta toiseen, ja myös pelit ovat aina olleet läsnä ihmisen arjessa. Työn ja toimeentulon perässä muuttaneet ihmiset kuljettivat mukanaan myös pelaamiseen liittyviä välineitä ja ensimmäinen peliväline eli noppa, on keksitty jo ennen kirjoitustaitoa.

Logistiikkaa voi lähestyä pelillisyyden kautta, sillä se on kuin suuri pulmapeli. Sen avulla yritetään saada oikeat tuotteet ja palvelut oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan.  Tuotteiden pitää kestää myös toimitusajan ehjänä ja pilaantumattomana ja tavaran lähettäjä yrittää minimoida lähetyskustannukset. Pelin voittaja on se, joka saa lähetetyn tavaran ehjänä ja mahdollisimman pienillä kustannuksilla perille.

Logistiikka ja pelit ovat muuttuneet digitaalisiksi, ja se näkyy niin kuljetusten ja tavaranhuolinnan kuin pelienkin kehityksessä. Mobiilipelit ovat vallanneet markkinat ja Eurooppa on pelinkehittäjänä heti kolmannella sijalla Pohjois-Amerikan ja Japanin jälkeen. Mobiili- tai videopelit eivät kulje itsestään pelaajille, vaan ne ovat hyödykkeitä ja siten osa maailman laajuista toimitusketjua.

Osaajat keskiössä

Vaikka pelit ovat ne sitten viihdepelejä tai hyötypelejä, niiden sisällöllä on tärkeä rooli ostopäätöstä tehdessä.  Pelien sisällöllisessä tuottamisessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla on tärkeä rooli. Täällä Kymenlaaksossa Kouvolan ja Kotkan kampuksilla koulutetaan pelialan asiantuntijoita, game designereita ja ohjelmoijia ja me täällä TKI-puolella keskitymme enemmän pelillisyyden elementtien kehittämiseen ja hyötypelien rakentamiseen.

Tulevaisuuden asiantuntijatyö

Näkökulmia tulevaisuuden työhön tarjoaa Työ 2040 -raportti, joka piirtää erilaisia skenaariota tulevaisuuden työelämään. Tutkimukseen osallistuivat Ammattiliitto Pro, Demos Helsinki, Sitra, Tieto, Varma ja Verohallinto. Raportin mukaan asiantuntijaorganisaatioissa korostuu tulevaisuudessa yhä vahvemmin ihmisten sisäisen motivaation ruokkiminen. Rahallisen korvauksen merkitys vähenee.

Millenniaaleilla on selkeä halu päästä töihin organisaatioihin, joiden arvot he hyväksyvät. Tulevaisuuden asiantuntijaorganisaatiot luovat merkityksiä ja jakavat resursseja. Myös hierarkiat vähenevät asiantuntijaorganisaatioissa. Erilaiset alustat mahdollistavat myös joustavamman työn organisoituminen. Raportin mukaan asiantuntijoita on tulevaisuudessa vähemmän ja heidän osaamisensa tunnistetaan ja pystytään hyödyntämään tarkemmin. Työskentely on hajautunut suurista organisaatioista verkostoihin ja niissä myös myydään osaamista. (Työ 2040. 2017.)

Zero CO2 -mobiilipeli toteutetaan syksyllä 2019 alkavassa EAKR-rahoitteisessa hankkeessa.

Lähteet:

Kymenlaakson liitto 2019, Älykkään erikoistumisen strategia 2016-2020. Saatavissa https://www.kymenlaakso.fi/attachments/article/13452/Kymenlaakso%20RIS3-strategia%202016-2020.pdf [Viitattu 24.9.2019]

Suomalaisen työn liitto. 2015. Merkityksellinen ja arvokas työ: työyhteisön ja työtekijän näkökulma. Saatavissa: https://suomalainentyo.fi/wp-content/uploads/2015/08/Merkityksellinen-ja-arvokas-tyo-tyoyhteison-ja-tyontekijan-nakokulma.pdf

Työ 2040. 2017, Työ 2040, Skenaarioita työn tulevaisuudesta.

Kirjoittaneet Tiina Poikolainen ja Terhi Halonen

Poikolainen työskentelee rautatielogistiikan tutkimuspäällikkönä ja Halonen projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.