Petri Kähärä kertoo, miten TKI-kärjet-kisa voitettiin

Millä eväillä voitto tuli kotiin ammattikorkeakoulujen TKI-kärjet-kisassa? Mitä nostaisit tärkeimmiksi tekijöiksi?

Palvelumuotoilu ja onnistunut viestintä ratkaisivat pelin. Palvelumuotoilu tapana tai ajatuksena tehdä, viestintä toteuttamaan palvelumuotoilun vaatimat kriteerit ihmisten tavoittamiseksi.

Matkustaminen nähtiin heti alusta asti palveluna, jota pitää kehittää käyttäjien ehdoilla. Organisaatiot, koneet, laitteet tai järjestelmät eivät matkusta – miksi joukkoliikenteen aikatauluja pitäisi kehittää niiden ehdoilla? Hankkeen projektityöntekijä Pia Liilalla oli suuri rooli hankkeen etenemisessä. Hänellä on taitoa, kokemusta sekä intoa kehittämiseen.

Ilman onnistunutta viestintää emme olisi onnistuneet. Jouduimme markkinoimaan hankkeessa sekä matkaketjupilottia, selvitystä että markkinointitempausta. Kaiken lähtökohtana on hyvä tiedote. Sosiaalista mediaa ei voi jättää käyttämättä, mikäli haluaa sanomansa todella esiin. Ja oman naaman käyttämiseltä somessa ei voi välttyä.

Miten ihmiset saatiin aktivoitua vastaamaan kyselyihin ja osallistumaan kehittämiseen?

Hankkeessa tehtiin selvitys, jossa oli kaksi kyselyä ja Kymenlaakson suurimpien työnantajien sekä kulttuurin ja urheilun suurtuottajien haastattelut. Näistä ensimmäisen kyselyn onnistuminen oli kriittinen koko hankkeessa tehtävän selvityksen kannalta. Sillä oli tarkoitus kerätä mahdollisimman paljon pohjatietoa käyttäjien matkaketjuista, junien lähtöaikatoiveista sekä kehitysehdotuksista palvelun kehittämiseksi. Tavoitteena oli 500 vastaajaa, mikä on noin 10 prosenttia yhteysvälin arvioidusta potentiaalisesta käyttäjämäärästä. Tavoitevastaajamäärä saatiin kasaan noin 50 tunnissa.

Ensimmäisen kyselyn linkkiä jaettiin mediaosumien lisäksi sisäisesti Xamkin intrassa työntekijöille ja Xamkin Kotkan ja Kouvolan kampuksen opiskelijoille ja sähköpostilla Kymenlaakson suurimmille työnantajille omaan sisäiseen levitykseen. Kysely lähetettiin yhteensä 23 organisaatioon mukaan lukien yritykset, kaupungit, kehittämisyhtiöt ja seurakunnat. Näiden toimenpiteiden lisäksi kyselylinkkiä jaettiin henkilökohtaisella Facebook-tilillä ryhmissä Positiivisten ihmisten Kouvola (12 396 jäsentä), Puskaradio Kotka (7700 jäsentä), Xamk alumni (1027 jäsentä) yhteensä viisi kertaa ja kerran Xamkin Facebook-tilillä yleisenä julkaisuna.

Viestintää tehtiin monikanavaisesti, tavoitteena tavoittaa mahdollisimman paljon ihmisiä.

Hankkeessa toteutettuun kahteen julkiseen kyselyyn saatiin yhteensä lähes 1700 vastausta. Junan lähtöajalle saatiin noin 1500 aikatauluehdotusta sekä Kotkasta että Kouvolasta eli yhteensä noin 3000 ehdotusta.

Hankkeen vaikutus aluekehitykseen?

Kotkan ja Kouvolan välillä otetaan käyttöön uusi juna-aikataulu joulukuussa. Aikataulu perustuu tekemäämme luonnokseen. Luonnos taas perustuu käyttäjien ilmoittamiin lähtöaikatoiveisiin. Molemmista kaupungeista tulee lähtemään myös kaksi junaa päivässä enemmän kuin nykyään.

Kymenlaakso valittiin tammikuussa Liikenne- ja viestintäministeriön alueellisen junaliikenteen pilottien jatkosuunnitteluun. Pilottien jatkosuunnitteluun haki 11 aluetta Suomesta ja vain kolme valittiin. Hanke mainittiin valintojen perustelumuistiossa. Pilotit, mikäli ne toteutuvat, alkavat joulukuussa 2019 ja kestävät 2,5 vuotta. Tämä on merkittävä kehitystoimenpide alueelliselle junaliikenteen kehittämiselle ja todellinen mahdollisuus kymenlaaksolaisille.

Tietoisuus kestävästä liikkumisesta on myös toivottavasti kasvanut – yhteensä mediaosumia kerättiin noin puolen vuoden aikana nelisenkymmentä. Kaiken toiminnan tavoitteena oli tietoisuuden lisääminen kestävästä matkustamisesta.

Vinkkisi ja terveiset muille hankevetäjille – millä tavalla tehdään Xamkille uusia TKI-kärkiä?

Tähän ei tietenkään ole yhtä tai helppoa vastausta.

Täytyy uskaltaa unelmoida ja tehdä asioita. Täytyy pitää yllä kykyä nähdä negatiivisen yli ja ajatella kehittämistä ilman rajoja. Pitää leikkiä mahdollisuuksien kanssa ja nähdä ne totena. Kun oma upea visio on selvillä, pitää uskaltaa ottaa askeleita sitä kohti, seistä oman työn takana ja olla asiantuntija. On pakko poistua epämukavuusalueelle toteuttamaan hurjimpia ajatuksiaan, vain huomatakseen, että ei se ole niin vaikeaa.

Tavoitejohtaminen. Meillä oli koko ajan tiedossa, mitä tehdään, milloin on valmista, mitä ovat odotetut tulokset ja mitä tehdään sen jälkeen. Näitä käytiin läpi, jos ei nyt aivan joka viikko, niin ainakin joka toinen.

Luotetaan kollegoiden apuun. Hankkeemme kesti kahdeksan kuukautta ja sisälsi neljä erilaista toimenpidettä omine alakohtineen. Kyse ei ole siitä, että ei osaisi tai tietäisi miten jokin asia tehdään – joku muu vain kuitenkin tietää aina paremmin, osaa nopeammin tai paljastaa näkökulman, jota et huomannut. Siksi on hyvä muistaa aina silloin tällöin kysyä, miten joku muu tekisi asian, jota työstät.