Myllykosken tehdasalueen voimalaitosrakennus. Kuvaaja Teemu Karttaavi, Xamk

Vanhasta tehdasalueesta bio- ja kiertotalouden keskittymä

10.06.2019

Bio- ja kiertotalous on voimakkaasti kasvava ala, jota halutaan kasvattaa myös Kymenlaaksossa. Toimintaan soveltuu hyvin Kouvolassa sijaitseva valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY) luokiteltu Myllykosken tehdasalue. Tällä hetkellä tyhjillään oleva tehdasalue halutaan ottaa käyttöön luontoa ja ympäristöä kunnioittaen.

Myllykosken tehdasalueella aiemmin toiminut paperitehdas lopetti tuotannon vuonna 2011. Keväällä 2018 UPM myi tehdasalueen kiinteistökehitysprojekteihin erikoistuneelle yritykselle Redeve Oy:lle. Redeven tavoitteena on luoda tehdasalueelle bio- ja kiertotalouden alalla toimivien yritysten keskittymä.

Tyhjillään olevaa tehdasaluetta on aloitettu kunnostamaan käyttöönottoa varten. Myös neuvotteluita mahdollisten vuokralaisten kanssa on käyty. Kunnostustöinä tehdasalueen lämmitysratkaisu on yksi suurimmista, joten mahdollisuuden avautuessa Redeve osallistui Kouvola Innovationin hallinnoiman hankkeen Resurssitehokkaat teolliset symbioosit toteutukseen.

Tavoitteena on auttaa Kymenlaaksossa toimivia yrityksiä kehittämään toimintaansa materiaali- ja energiatehokkaammaksi, ja hankkeen tuloksena Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu toteutti Redevelle selvityksen tehdasalueelle soveltuvista vähähiilisistä lämmitysratkaisuista.

Tehdasalue osa kiertotaloutta

Myllykosken tehdasalueen yhden rakennuksen, PK 6 ja 7-hallin, seinän nykyinen tyypillinen rakenne.

Myllykosken tehdasalue on esimerkki kiertotaloudesta, jossa uutta arvoa luodaan rakennuksen elinkaarta pidentämällä. Redeven puheenjohtajan Jari Lahtisen mukaan vanhan rakennuskannan uusiokäyt

öllä on kansantaloudellista hyötyä, kun uudisrakentamisen hiilijalanjälki jää tekemättä.

– Kaikkeen teolliseen toimintaan ei aina vaadita täysin uutta rakennusta, vaan vanhaa rakennuskantaa pystytään peruskorjaamaan tarpeen mukaan.

Tyypillisesti lämmitysratkaisun suunnittelu aloitetaan selvittämällä rakennuksen energiankulutuksen tarve edellisten vuosien energiankulutustietojen pohjalta. Myllykosken tehdasalue on ollut ilman lämmitystä vuodesta 2011 lähtien, joten energiakulutustietoja ei ollut saatavilla.

Myllykosken tehdasalueen yhden rakennuksen, PK 6 ja 7-hallin, katon rakenne. Huopaa ei ole huomioitu lämmöneristyksessä, eikä se käytännössä eristä lämpöä.

Alueen lämmityksen mitoitusteho selvitettiin tarkastelemalla rakennusten rakenteita paikan päällä tehdyin mittauksin ja pohjakuvien perusteella, lisäksi laskettiin rakennusfysikaalisesti lämpöhäviöitä Suomen rakennusmääräyskokoelman laskentakeinoin.

Mitoitustehoon ja vuotuiseen energiankulutukseen vaikuttaa myös tehdasalueen käyttötarkoitus, ja erityisesti se, mikä on haluttu sisälämpötila käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi tavoiteltu sisälämpötila +1 °C verrattuna +20 °C säästää tehdasalueen polttoainekustannuksissa lähes 600 000 euroa vuodessa, käytettäessä polttoaineena haketta, jonka hinnaksi on laskettu 23 euroa/MWh.

Tulevaisuus hakkeessa

Tehdasalueen vuotuinen lämmitysenergiantarve on suuri, joten lämmitykseen käytettävän polttoaineen valinnassa Redeve haluaa huomioida rahan lisäksi ympäristönäkökulman. Lähtökohtana oli löytää taloudellisesti kannattava vähähiilinen lämmitysratkaisu.

Reunaehdot huomioiden soveltuvin vaihtoehto tehdasalueen lämmitykselle on toteuttaa aluelämmitys puupohjaisia polttoaineita hyödyntäen. Hakekattila ja kiinteitä polttoaineita käyttävä kaasutuskattila vastasivat tarpeeseen puhuttaessa koko tehdasalueen lämmityksestä.

Osaksi bio- ja kiertotalouden keskittymää sopisikin yksi toimija, joka hakettaisi puuta. Kulkuyhteyksien kannalta Myllykosken tehdasalueen sijainti on hyvä, alueelle on suora raideliikenneyhteys ja satamaan on alle 50 kilometrin matka.

Suositusinvestoinnin laajuus on noin 5 miljoonaa euroa.

Resurssitehokkaat teolliset symbioosit -hankkeen päärahoittaja on Kymenlaakson liitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Kinno on hallinnoija ja Xamk osatoteuttaja hankkeessa. www.kinno.fi/rts

Kirjoittaneet Teemu Karttaavi ja Erja Tuliniemi

Karttaavi työskentelee kehitysinsinöörinä Biosammossa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja Tuliniemi projektipäällikkönä RTS-hankkeessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.