Strategisia tulevaisuuden valintoja tehtäessä on syytä myös pohtia ”mitä sitä-ennen on tapahtunut”. Kuva: Kalevi Niemi

Tiedolla tulevaan

03.04.2019

Aleksis Kiven romaanissa Seitsemän veljestä käydään mielenkiintoinen menneen ja tulevan tietämisen merkitystä koskeva keskustelu. Tapahtumapaikkana on Teerimäen nummi, jonne veljekset olivat Jukolasta paenneet.

Siellä kerrottiin tarina valkeasta kruunupäisestä käärmeestä. Kiistaa veljesten välille syntyy siitä, antaako käärmeen lihan syöminen kyvyn ymmärtää korpin puhetta ja tällä tavoin tiedon siitä, mitä ”siitälähin on tapahtuva”. Vai saako näin pikemminkin tärkeän tiedon siitä, ”mitä sitä-ennen on tapahtunut.”

Aapo tekee synteesiä: ”Tietää mitä on tapahtunut, sehän on, eräältä kannalta katsoen, viisaus suuri. Jos visusti harkitset mikä kylvö menneistä päivistä saattoi hyödyllisiä, mikä vahingollisia hedelmiä, ja sen mukaan asetat elämäsi, työs ja toimes, niin oletpa viisas mies.”

Opetusministeriö on vahvistanut suomalaisen Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision ja tiekartan. Se asettaa tavoitteet ja suuntaviivat vuoteen 2030 asti eli yli kahden seuraavan hallituskauden.

Suomesta halutaan tehdä tieteen ja koulutuksen mallimaa. Isoja tavoitteita on kolme. Ensinnäkin suomalaisten koulutustasoa nostetaan siten, että yli puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon.

Toiseksi nopeaan työelämän murrokseen vastataan tarjoamalla jatkuvaa oppimista ja asiantuntijuuden kehittämistä eri elämäntilanteissa.

Kolmanneksi TKI-intensiivisyyttä vahvistetaan. Panostus tutkimus- ja kehittämistoimintaan pitäisi lähes tuplaantua ja nousta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Strategiarahoituksen saaminen tarjoaa korkeakoululle mahdollisuuden pitkäjänteiselle ja kunnianhimoiselle uudistumiselle ja erilaistumiselle.

Tiekartta sisältää myös joukon tärkeitä toimenpidekokonaisuuksia, jotka liittyvät pedagogiikan uudistamiseen ja palveluympäristön digitalisoimiseen. TKI-toiminnassa korostuu yhteistyö, infrastruktuurien ja tiedon avoin hyödyntäminen ja kansainvälisten osaamisverkostojen merkitys.

Tulevaisuustyö kohti visioita on itse asiassa jo käynnistynyt, sillä myös korkeakoulujen omat strategiat pitää päivittää vuoteen 2030 asti. Tämä tehdään osana seuraavan nelivuotisen OKM-sopimuskauden valmistelua. Itse neuvottelut, joissa sovitaan muun muassa korkeakoululle myönnettävästä strategiarahoituksesta, käydään keväällä 2020, mutta tutkintotavoitteista ja korkeakoulujen strategisista kärjistä pitäisi sopia ministeriön kanssa jo tämän vuoden aikana.

Korkeakoulukohtaisille strategiakärjille laaditaan omat toimeenpano- ja investointisuunnitelmat sekä seurannan indikaattorit. OKM:n harkinnan takana olevan strategiarahoituksen saaminen tarjoaa korkeakoululle mahdollisuuden pitkäjänteiselle ja kunnianhimoiselle uudistumiselle ja erilaistumiselle.

Strategisia tulevaisuuden valintoja tehtäessä on syytä myös pohtia ”mitä sitä-ennen on tapahtunut”. Eli millaisilla satsauksilla ja yhteistyörakenteilla on saatu aikaan parhaita yhteiskunnallisia ja alueellisia vaikutuksia.

Kirjoittanut Kalevi Niemi

Kirjoittaja on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja ja vararehtori.