Korkeakoulut ovat paljon vartijoina, koska uuden tuotannon ja työn syntymisessä avainasemassa ovat tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tuotetut innovaatiot ja koulutuksen tuottama osaaminen.

Uutta työtä

08.10.2019

Kaakkois-Suomessa keskustellaan parasta aikaa vilkkaasti alueella toimivien korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä, rakenteista ja omistuksesta. Taustalla on eri tahojen yhteisesti jakama huoli alueen väestökadosta ja tulevaisuudesta.

Korkeakoulut ovat paljon vartijoina, koska uuden tuotannon ja työn syntymisessä avainasemassa ovat tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tuotetut innovaatiot ja koulutuksen tuottama osaaminen. Juuri nämä luovat kilpailuetua niin vanhalle kuin uudelle yritystoiminnalle.

Miten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on onnistunut hoitamaan oman leiviskänsä? Xamkissa työskentelee tällä hetkellä tki-asiantuntijoina 267 henkilöä eli reilu kolmannes enemmän kuin vuoden 2017 alussa, jolloin fuusioammattikorkeakoulu aloitti toimintansa. Monipuolinen asiantuntemus on myös alueemme yritysten kehittämisen voimavara.

Xamk on ylivoimaisesti vahvin tki-ammattikorkeakoulu Suomessa (Arene, 2019). Euroissa laskettuna sen tutkimustoiminta oli yhtä suurta kuin kahden seuraavan eli Jyväskylän ja Turun ammattikorkeakoulujen yhteensä. Turku on hyvä vertailukohta senkin vuoksi, että TuAMK on opiskelijamäärältään saman kokoinen kuin Xamk.

Koulutuksen on kyettävä ennakoimaan isoja kehityskulkuja

Korkeakoulujen aloituspaikkoja tullaan seuraavina vuosina lisäämään noin 10 prosenttia nykytasosta. Lisäaloituspaikoilla ja läpäisyä parantamalla pyritään siihen, että nuorten ikäluokasta puolet olisi vastaisuudessa korkeakoulututkinnon suorittaneita. Koulutustason nosto on yksi olennainen keino työllistymisasteen nostamiseksi.

Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistymistä seurataan tarkasti, koska se on yksi perusrahoitusta tuova tekijä. Työllistymistä tilastoidaan myös laadullisesti eli vastaako se koulutusta sekä erikseen vielä yrittäjiksi työllistyneiden osuutta. Tarkoituksena on ohjata koulutustarjontaa uutta työvoimaa tarvitseville aloille.

Parhaiten on viime vuosina työllistytty sosiaali- ja terveysalan tutkintoja runsaasti tuottavista Diakista (88%) ja Laureasta (84%). Xamkista työllistyttiin jonkin verran keskimääräistä heikommin (78%). Uuden työn syntymistä ajatellen on kuitenkin huomion arvoista, että Seinäjoen ammattikorkeakoulun (5%) jälkeen eniten yrittäjiä on Xamkista valmistuneissa (4%).

Koulutuksen on kyettävä ennakoimaan isoja kehityskulkuja, jotka tulevat mullistamaan tuotantoa ja työelämää. Uusia koulutusavauksia ja toteutustapoja tarvitaan.  Xamkissa esimerkistä käyvät biotuotetekniikan insinöörikoulutus, samoin hakijoiden suosimat Wellbeing Management ja Game Design -ohjelmat. Nämä tulevaisuuden ohjelmat ovat vahvasti integroituneita oman alansa yritystoiminnan ja ammattikorkeakoulun harjoittaman soveltavan tutkimuksen kanssa.

Kirjoittanut Kalevi Niemi

Kirjoittaja on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja ja vararehtori.