Digin viemää ja tuomaa

Maaseutualueen mikroyrittäjä on kädet täynnä töitä ja pää täynnä digiä. Monta rautaa pitäisi takoa, vaikka ei ole edes seppä. Olemme vuoden aikana kohdanneet maaseutualueen mikroyrittäjiä ja kuulleet heidän yrittäjäarkeaan. Välillä olemme löytäneet ratkaisuja digistä, mutta välillä homma on ollut hikistä – arjen keskellä mahdollisuudet tuntuvat hyvin laajoille kerralla haltuun otettaviksi.

Erilaisia yritystoimintaa tukevia digivaihtoehtoja on ollut tarjolla lukuisia ja uusia syntyy kuin sieniä sateella. Koronavuosi on pakottanut loikkimista vihanneetkin hyppäämään oman henkilökohtaisen ennätyksensä näissä digikisoissa. Ja sekös välillä hiertää kengässä.

Positiivista on ollut huomata, miten maaseutualueen yrittäjäkin haluaa ottaa uudenkin digilajin haltuun ja on kiinnostunut digipalveluiden tuomista mahdollisuuksista. Monen yrityksen toimintakulttuuri on loikan myötä muuttunut merkittävästi. Myös pienyrittäjät tarvitsevat rohkaisua, jotta he uskaltavat ryhtyä toimiin. Sen ei tarvitse olla digiloikka: se voi olla pieni digiaskelkin. Ja niitä voi ottaa hiljalleen useampia.

Monien pienyrittäjien haasteena on ikuinen ajanpuute. Vuorokauden aikana voi olla monessa erilaisessa roolissa. Niukat resurssit pakottavat pitämään lankoja tiukasti käsissä. Välillä niin tiukasti, että langatkin ovat savessa! “Sittenkö pitäisi vielä savisilla käsillä alkaa veistelemään jotain digihommia?!” Ymmärrän tuskan – hengästyttävä ajatus.

Yritystoiminnan ylläpitäminen vaatii kuitenkin ajan hermolla pysymistä ja kykyä muokata oma toiminta vastaamaan muuttunutta kysyntää. Digi oikein hyödynnettynä säästää resursseja. Sen avuin on mahdollista tavoitella myös taloudellista etua – digillä voi parhaimmillaan tehostaa myyntiä.

Valintojen viidakko – uhka vai mahdollisuus?

Tiedonhaku, kannattavien digitoimenpiteiden selvittäminen ja toiminnan suunnittelu ottaa aikansa ja vie resursseja varsinaiselta työltä. Yrittäjä on välillä siinä tilanteessa, että hänellä on monta erilaista digityökaluvaihtoehtoa odottamassa käyttöönottamista. Jokaisesta niistä voi tietää vähän, mutta kaikista ei kuitenkaan syvällisesti. Aikaa menee sen punnitsemiseen, minkä ottaisi käyttöön ensimmäisenä ja miten. Jos asian kanssa jää yksin, hyvin usein homma jää kokonaan toteuttamatta.

Yrittäjä voi myös sanoa ei. Kaikkea ei ole digissäkään pakko tehdä ja on ihan turvallista lähteä niillä pienilläkin askeleilla liikkeelle. Avoin keskustelu kanssayrittäjien kanssa kokemuksia jakaen ja liiketoimintalähtöinen ulkopuolinen sparraus on usein turvallinen tapa saada suunta seuraaviin askeliin.

Ensiapua digihätään

Ulkopuolisen tulisi olla henkilö, joka välittää tarvittavan tiedon yrittäjälle, osaten lukea yrittäjän muutoskyvykkyyttä ja askelluksen nopeutta. Eräänlainen digityyppi.

Digityyppi pystyy omien täsmäpalveluidensa lisäksi myös hyvien yhteistyöverkostojensa ja sidosryhmiensä vuoksi suosittelemaan juuri oikeita palveluita ja asiakasyrityksen liiketoimintaa tukevia hankeyhteistöitä yrittäjän toiminnan tueksi.

Tämän digityypin ehdoton myyntivaltti on juuri se, että hän ei myy mitään suoraa ratkaisua; tuotetta tai yksittäistä menetelmää. Digityypin palvelu muovautuu aina yrittäjän tarpeiden mukaan.

Digityypin toimintamallia on kokeiltu Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa maakuntien pk-yrittäjien toiminnassa Digiriihi-hankkeessa, jonka avuin on saatu tietoa maakuntien yrittäjien ajatuksista ja tunnelmista digiytymisen suhteen.