Onko kevytyrittäjyys yrittäjyyttä?

Yritys- tai yhtiömuodon valinta on olennainen osa oman yrityksen perustamista. Viime vuosina suosiotaan kasvattanut muoto on kevytyrittäjä, joita on jo yli 150 000.

Kevytyrittäjä-nimitystä käytetään yleensä itsensä työllistävistä tai omassa työssä työllistyvistä laskutuspalveluyritysten asiakkaista, joista osalla on yrityksen yksilöivä y-tunnus.

Suosion taustalla on aloittamisen helppous; kevytyrittäjän ei tarvitse välttämättä perustaa yritystä ja laskutuspalvelu on käytettävissä talousasioiden hallinnointiin aina tarpeen tullen. Moni kevytyrittäjistä perustaa myöhemmin oman yrityksen hankittuaan ensin kokemuksia liikeideansa toimivuudesta ja koottuaan riittävän asiakaskunnan.

Laskutuspalveluiden avulla toimivan kevytyrittäjyyden on katsottu olevan yksi tapa nostaa työllisyysastetta, edistää yrittäjyyttä sekä vähentää harmaata taloutta.

Verotuksen ja työttömyysturvan näkökulma

Mutta onko kevytyrittäjyys aitoa yrittäjyyttä? Mikäli y-tunnusta ei ole, katsotaan kevytyrittäjä tuloverotuksen kannalta palkansaajaksi, työttömyysturvan osalta hän taas saattaa olla esimerkiksi sivutoimisen yrittäjän asemassa.

Juridisen tarkastelun ohella yrittäjyyttä voi pohtia myös toiminnalliselta kannalta – mitä toimintoja henkilön tulee itse hoitaa ollakseen yrittäjä. Toimintamuotojen erot eivät tässä katsannossa ole välttämättä suuria.

Digitalisaatio on mahdollistanut myös yhä useammalle perinteisissä yritysmuodoissa toimivalle omaan ammattiosaamiseen keskittymisen, sillä myyntiä ja markkinointia helpottavat monet sähköiset alustat ja tilitoimistot ovat kaikkien yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien ulottuvilla.

Hyvä mahdollisuus sote-alalle

Sosiaali- ja terveysala on yksi niistä toimialoista, joiden työvoiman tarpeeseen kevytyrittäjyyden toivotaan tuovan helpotusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvittavan tulevien 15 vuoden aikana lähes 200 000 uutta työntekijää. Nykyisillä koulutusmäärillä ala kykenee vain tämänhetkisen työvoimamäärän ylläpitämiseen, mutta työntekijöiden eläköityminen, vanhusväestön osuuden kasvu ja mahdollinen tuleva hoitajamitoitus tulevat kasvattamaan työvoiman tarvetta.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskus ja kestävän hyvinvoinnin vahvuusala ovat mukana kuuden ammattikorkeakoulun yhteisessä KEMUSOTE – Kevytyrittäjyys ja muutoskyvykkyys sote-alan toimintaedellytysten sekä työhyvinvoinnin edistäjänä -hankkeessa.

Tavoitteena on vahvistaa kevytyrittäjien ja yhteiskunnallisten yrittäjien toimintaedellytyksiä, muutoskyvykkyyttä ja työhyvinvointia sekä työurien pidentämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

KEMUSOTE-hanke tarjoaa kevytyrittäjille ja kevytyrittäjyydestä kiinnostuneille monipuolista valmennusta vuosina 2021 ja 2022. Valmennusten teemoista voi jokainen koota itselleen sopivimman paletin.

Lisäksi hanke tuottaa tietoa muun muassa ikääntyneitä palvelevien yhteiskunnallisten yritysten palvelukonsepteista ja osuustoiminnan soveltuvuudesta haja-asutusalueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Näin edistetään markkinoiden toimivuutta ja monituottajuuden syntymistä valtakunnallisesti. Erityishuomiota kiinnitetään kevytyrittäjien ja yhteiskunnallisten yritysten henkilökunnan työssä jaksamiseen sekä ennenaikaisten eläköitymisten ehkäisyyn.