Jaksaa, jaksaa – miten jaksat?

Mielikuva yrityksestä, sen status tai brändi vaikuttaa työntekijöiden kiinnostukseen organisaatiosta ja työpaikasta. Hyvinvoivan henkilöstön ilosanoma kuuluu kauas. Niin pelastuksen, ensihoidon kuin kotihoidonkin tulevaisuuden haasteena on säilyä haluttavana työpaikkana.

Yksi työhyvinvoinnin tukemisen lähestymistapa on henkisen työperäisen kuormituksen tunnistaminen ja purkaminen. Tämä on myös organisaation lakisääteinen velvollisuus. Työnantajan on tunnistettava psykofyysiset kuormitustekijät ja taattava työn turvallisuus ja terveellisyys.

Työn kuormitustekijät eivät pelkästään uhkaa työntekijän työkykyisyyttä. Ne voidaan nähdä myös voimavarana, saman asian vastapoolina. On hyvä kyetä tunnistamaan, milloin esimerkiksi työn itsenäisyys kääntyy yksinäisyydeksi ja tuen puutteeksi.

Koettu stressi ei ole pelkästään haitallista, vaan toisaalta myös tarpeellista. Stressi ja henkinen kuormitus saavat työntekijän pinnistelemään, ottamaan käyttöönsä kaikki voimavaransa ja osaamisensa. Huomionarvoista on, ettei kuormitus saa olla jatkuvaa ja pitkäkestoista.

Henkisen kuormituksen yhtäläisyyksiä ja erityispiirteitä

Jokaisessa työssä on omat henkisen kuormituksen erityispiirteensä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on käynnissä kaksi hanketta, joiden kohderyhmät ovat erityyppiset: pelastustoimi ja kotihoito. Molemmissa hankkeissa kiinnitetään huomiota työntekijöiden henkiseen kuormitukseen ja työkykyisyyteen.

Erilaiset alalle tyypilliset tekijät aiheuttavat kummallekin ammattiryhmälle henkistä kuormitusta. Sitä aiheuttavat mm. eri tavoin haasteelliset työskentelyolosuhteet, väkivallan uhka ja loukkaantumisriski.

Molemmilla aloilla työntekijät kokevat aikapainetta työtehtävien suorittamisessa. Työpäivää aloittaessa ei tiedä mitä päivä tuo tullessaan, vaan eteen tulevat tilanteet ja olosuhteet ohjaavat työtä. Jos aikapulan tai sääntöjen vuoksi ei voi suorittaa työtään omien arvojen ja ammattietiikan mukaisesti, eettinen stressi lisää kuormittuneisuutta.

Liiallinen henkinen kuormittuneisuus saattaa vaikuttaa työntekijän kognitiivisiin kykyihin. Virheiden mahdollisuus kasvaa, jos muistamiseen, oppimiseen, ongelmanratkaisukykyyn tai päätöksentekoon liittyvät prosessit vaikeutuvat. Pitkittyessään kuormittuneisuus näkyy myös fyysisinä vaivoina kuten selittämättöminä niska- tai selkävaivoina. Tällöin sairauspoissaolot lisääntyvät, ja eläkkeelle ajaudutaan varhain.

Henkisen kuormittumisen päätepysäkki on uupuminen. Tämä ilmenee kokonaisvaltaisena väsymisenä, kyynistymisenä ja ammatillisen itsetunnon laskuna. Sekä sairauspoissaolot että varhainen eläköityminen aiheuttavat työyhteisössä lisäkuormitusta, koska sijaisia ja uusia työntekijöitä ei ole helppoa löytää.

Missä kulkevat omat rajat?

On yksilöllistä, miten työntekijä kokee henkisen kuormituksen. Kokemukseen kuormittumisesta vaikuttaa myös elämäntilanne, kuten ristiriidat tai muutokset kotona. Työntekijän työkykyisyyttä tukee taito tunnistaa henkinen kuormitus itsessään. Henkinen kuormitus voi näkyä aiempaa voimakkaampana tunnereagointina, esimerkiksi ärtymyksenä tai itkuisuutena. Unen ja nukkumisen häiriöt voivat lisääntyä tai tapahtuu vetäytymistä sosiaalisista kontakteista.

Työntekijällä on omalta osaltaan vastuu siitä, että elämäntavat tukevat henkisestä kuormituksesta palautumista. On huolehdittava siitä, että nukkuu riittävästi, liikkuu terveytensä ja palautumisen kannalta sopivasti, huolehtii hyvästä ravitsemuksesta, käyttää päihteitä kohtuudella ja tekee vapaa-ajalla mielekkäitä asioita.

Voimavaroja työyhteisöstä

Myös työyhteisö voidaan nähdä henkiseen kuormitukseen vastaavana voimavarana. Jokainen on vastuussa työyhteisön ilmapiiristä. Oletko sinä työkaveri, joka kysyy mitä kuuluu? Vertaistuki työyhteisön sisällä antaa käytännönläheisiä ratkaisukeinoja työn tekemisen haasteisiin ja selviämiseen henkisestä kuormituksesta.

Jos työyhteisössä vallitsee luottamuksellinen ilmapiiri, psykologinen turvallisuus, voit tuoda esiin keskeneräisiä ideoita. Voit olla oma itsesi eikä sinun tarvitse pelätä, että avoimuuttasi käytetään väärin, sinua vastaan. Menestyvä ja tuottava tiimi on tällöin enemmän kuin osiensa summa.

Samalla tavalla kuin työnantaja on vastuussa työntekijän turvallisuudesta ja työn terveellisyydestä, on työntekijä vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin perusta rakentuu työntekijän kykyyn saada yhteys omaan itseensä ja tavoitteisiinsa sekä oman elämän eri osa-alueiden huomioimiseen.