Massatapahtumissa tarve monitahoiselle varautumiselle

Aiemman kansainvälisen tutkimustiedon perusteella massatapahtumat luovat tarpeen monitahoiselle varautumiselle ja huolelliselle ennakkosuunnittelulle.

Massatapahtumissa vaste hätätilanteisiin voi viivästyä esimerkiksi potilaiden hankalan tavoitettavuuden, tapahtumapaikan tai toimintaympäristön vuoksi (1). Varautumistarvetta aiheuttaa myös massatapahtumiin liittyvä suuronnettomuusriski, esimerkiksi tallautumisten, puristumisen, tulipalojen, poikkeuksellisten sääolojen ja väkivaltaisen sabotaasin muodossa (2–5).

Operatiivisesta näkökulmassa massatapahtumat kuormittavat tapahtuman aikana erityisesti ensihoitopalvelua, poliisia ja sairaaloiden päivystyspoliklinikoita (6–9), pelastustoimen roolin painottuessa valmiuden ylläpitämiseen (6).

Viranomaisille aiheutuvaan kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä on tunnistettu sääolosuhteista (10,11), paikalla olevan lääkinnällisen toiminnan tasosta (12–20), osallistujaprofiilista (21), tapahtumatyypistä (22–24), tapahtuman kestosta (25) ja maantieteellisestä sijainnista (26). Myös päihteiden käyttöaste, osallistujien ikä ja mielentila vaikuttavat viranomaisten resursseihin (25) ja varautumisen tarpeeseen.

Teemaa tutkitaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa käynnissä olevassa Palosuojelurahaston rahoittamassa kolmivuotisessa Pelastusviranomaisten varautuminen massatapahtumiin – tutkittu tieto käytännön työkaluiksi -tutkimus- ja kehittämishankkeessa.

Varautuminen edellyttää yhteistyötä ja riittäviä resursseja

Hankkeen ensimmäisen osatutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, mitä tekijöitä pelastusviranomaisten mielestä tulisi huomioida massatapahtumiin varautumisessa.

Tutkimuksessa haastateltiin varautumisen asiantuntijoita eri pelastuslaitoksilta ympäri maata. Tutkimus on julkaistu vertaisarvioituna kansainvälisessä tiedejulkaisussa (Koski A, Kouvonen A, Sumanen H. Preparedness for Mass Gatherings: Factors to Consider According to the Rescue Authorities, Int. J. Environ. Res. Public Health 2020, 17(4), 1361).

Tutkimuksessa selvisi, että pelastusviranomaiset tunnistavat suuren määrän erilaisia huomioon otettavia asioita massatapahtumiin varautumisessa. Tulokset muodostivat kolme pääteemaa: Yhteistyö suunnitteluvaiheessa, pelastussuunnitelmassa huomioitavat asiat ja toiminta tapahtuman aikana. Nämä teemat sisältävät useita tarkentavia luokkia (Kuva 1).

Tutkimus nosti esille, että varautumissuunnittelu tulee aloittaa ajoissa ja toteuttaa viranomaisyhteistyössä tarjoamalla ohjausta ja neuvontaa tapahtumajärjestäjälle. Pelastussuunnitelmassa tulee huomioida tapahtuman erityispiirteet laaja-alaisesti, ja suunnitelman toteutumisesta tulee myös varmentua tapahtumassa.

Tutkimuksessa ilmeni, että massatapahtumat aiheuttavat viranomaisten operatiivista kuormitusta tapahtuman aikana erityisesti ensihoitopalvelulle ja poliisille ja tämä kuormitus näyttäisi esiintyvän pääosin varsinaisen tapahtuma-alueen ulkopuolella. Kuormitus vaikuttaisi myös painottuvan tiettyihin paikkoihin ja ajankohtiin, esimerkiksi siihen, kun väkijoukko purkaantuu alueelta sen sulkeutuessa.

Viranomaisten operatiivisten resurssien sijoittaminen alueelle etukäteen voisi tutkimuksen perusteella vaikuttaa kansalaisten palvelutasoon ja parantaa suuronnettomuusvalmiutta. Toisaalta tähän liittyen painotettiin myös tapahtumajärjestäjän omatoimisen varautumisen tärkeyttä.

Tutkittu tieto suunnittelun tukena

Massatapahtumiin varautumisen yksityiskohtien selvittäminen pelastusviranomaisten näkökulmasta on kansainvälisestikin tarkasteltuna uusi tutkimuskohde ja se luo myös pohjaa jatkotutkimuksille.

Käynnissä olevassa hankkeessa massatapahtumiin varautumisessa huomioitavien asioiden tarkastelua jatketaan vielä tarkemmissa tutkimuksissa. Tarkoitus on selvittää myös tapahtumanaikaista viranomaisten operatiivista kuormitusta hyödyntämällä Hätäkeskuslaitoksen tehtävätilastoja, jotta voidaan tarkentaa miten, missä, milloin ja minkä tyyppistä operatiivisten resurssien kuormitusta massatapahtumien aikana esiintyy. Tätä tietoa voidaan hyödyntää varautumissuunnittelun tukena rajallisten resurssien tehokkaamman käytön mahdollistamiseksi.

Lähteet:
1. Arbon P. Mass-Gathering Medicine: A Review of the Evidence and Future Directions for Research. Prehosp Disaster Med. 2007. doi:10.1017/s1049023x00004507
2. Illiyas FT, Mani SK, Pradeepkumar AP, Mohan K. Human stampedes during religious festivals: A comparative review of mass gathering emergencies in India. Int J Disaster Risk Reduct. 2013. doi:10.1016/j.ijdrr.2013.09.003
3. Soomaroo L, Murray V. Disasters at Mass Gatherings: Lessons from History. PLoS Curr. 2012. doi:10.1371/currents.RRN1301
4. Stratton SJ. Violent Sabotage of Mass-Gathering Events. Prehosp Disaster Med. 2013. doi:10.1017/s1049023x13008595
5. Soomaroo L, Murray V. Weather and Environmental Hazards at Mass Gatherings. PLoS Curr. 2012. doi:10.1371/4fca9ee30afc4
6. Zeitz K, Bolton S, Dippy SSR, et al. Measuring emergency services workloads at mass gathering events. Aust J Emerg Manag. 2007.
7. J. R, A. H, T. K, et al. Health Service Impact from Mass Gatherings: A Systematic Literature Review. Prehosp Disaster Med. 2017. doi:http://dx.doi.org/10.1017/S1049023X16001199
8. Meites E, Brown JF. Ambulance need at mass gatherings. Prehosp Disaster Med. 2010. doi:10.1017/S1049023X00008682
9. Chhabra N, Gimbar RP, Walla LM, Thompson TM. Emergency Department Patient Burden from an Electronic Dance Music Festival. J Emerg Med. 2018. doi:10.1016/j.jemermed.2017.10.007
10. Perron AD, Brady WJ, Custalow CB, Johnson DM. Association of heat index and patient volume at a mass gathering event. Prehospital Emerg Care. 2005. doi:10.1080/10903120590891976
11. Griffith S, Jones R, Gebhart ME. Correlation of weather and patient volume at mass gathering event. Disaster Prev Manag An Int J. 2004. doi:10.1108/09653560410534270
12. Grange JT, Baumann GW, Vaezazizi R. On-site physicians reduce ambulance transports at mass gatherings. Prehospital Emerg Care. 2003. doi:10.1080/10903120390936518
13. Lukins JL, Feldman MJ, Summers JA, Verbeek PR. A Paramedic-staffed Medical Rehydration Unit at a Mass Gathering. Prehospital Emerg Care. 2004;8(4):411-416. doi:10.1016/j.prehos.2004.06.016
14. Feldman MJ, Lukins JL, Verbeek PR, Burgess RJ, Schwartz B. Use of treat-and-release medical directives for paramedics at a mass gathering. Prehospital Emerg Care. 2005. doi:10.1080/10903120590924843
15. Kemp AE. Mass-gathering Events: The Role of Advanced Nurse Practitioners in Reducing Referrals to Local Health Care Agencies. Prehosp Disaster Med. 2015. doi:10.1017/S1049023X15005543
16. Krul J, Sanou B, Swart EL, Girbes ARJ. Medical care at mass gatherings: Emergency medical services at large-scale rave events. Prehosp Disaster Med. 2012. doi:10.1017/S1049023X12000271
17. Smith WP, Tuffin H, Stratton SJ, Wallis LA. Validation of a modified medical resource model for mass gatherings. In: Prehospital and Disaster Medicine. ; 2013. doi:10.1017/S1049023X12001471
18. Wood DM, Beaumont PO, May D, Dargan PI. Recreational drug use presentations during a large outdoor festival event: Reduction in hospital emergency department transfer where medical physicians are present. J Subst Use. 2010. doi:10.3109/14659891003762988
19. McQueen C, Davies C. Health care in a unique setting: Applying emergency medicine at music festivals. Open Access Emerg Med. 2012. doi:10.2147/OAEM.S25587
20. Turris SA, Callaghan CW, Rabb H, Munn MB, Lund A. On the way out: An analysis of patient transfers from four large-scale north American music festivals over two years. Prehosp Disaster Med. 2019. doi:10.1017/S1049023X18001188
21. Hutton A, Ranse J, Munn MB. Developing Public Health Initiatives through Understanding Motivations of the Audience at Mass-Gathering Events. Prehosp Disaster Med. 2018. doi:10.1017/S1049023X18000067
22. Moore R, Williamson K, Sochor M, Brady WJ. Large-event medicine-event characteristics impacting medical need. Am J Emerg Med. 2011. doi:10.1016/j.ajem.2010.07.018
23. Locoh-Donou S, Yan G, Berry T, et al. Mass gathering medicine: event factors predicting patient presentation rates. Intern Emerg Med. 2016. doi:10.1007/s11739-015-1387-1
24. Janchar T, Samaddar C, Milzman D. The mosh pit experience: Emergency medical care for concert injuries. Am J Emerg Med. 2000. doi:10.1016/S0735-6757(00)90051-2
25. Milsten AM, Maguire BJ, Bissell RA, Seaman KG. Mass-gathering medical care: A review of the literature. Prehosp Disaster Med. 2002. doi:10.1017/S1049023X00000388
26. Bledsoe B, Songer P, Buchanan K, Westin J, Hodnick R, Gorosh L. Burning man 2011: Mass gathering medical care in an austere environment. Prehospital Emerg Care. 2012. doi:10.3109/10903127.2012.695432