Matkailuyrittäjän työn merkityksellisyys voi kirkastua verkostoissa

Covid-19-pandemia vaikuttaa matkailualaan voimakkaasti, ja moni yrittäjä puntaroi yrityksensä tulevaisuutta. Työn merkityksellisyyttä pohditaan tällä hetkellä monella alalla, ja varsinkin matkailualalla on tarpeellista pysähtyä asian äärellä tällaisena työn murroksen aikana.

Eteläsavolaisen matkailun osaamisloikka -hankkeessa (1.1.2019 – 31.12.2020) on mukana 25 eteläsavolaista matkailuyritystä. Hankkeen alussa kaikkien yritysten edustajat haastateltiin ja heiltä kysyttiin toiveita koulutusten sisältöihin, jotta järjestetyt koulutukset vastasivat todellista tarvetta. Haastatteluissa korostui yrittäjien halu verkostoitua alueen muiden yritysten kanssa.

Haastattelujen analysoinnin jälkeen hankkeessa mietittiin matkailuyrittäjien työn merkityksellisyyttä, motivaatiota työn tekemiseen ja oppimiseen sekä yritystoiminnan kehittämiseen. Työ on merkityksellistä, jos ihminen pääsee toteuttamaan itseään ja käyttämään omia kykyjään sekä kokee olevansa hyödyllinen osa yhteisöä. Itselleen merkityksellistä työtä tehdessään oppimisen motivaatio nousee ja halukkuus verkostoitua kasvaa.

Tutkittu tieto tarpeen

Matkailuyrittäjien kokeman työn merkityksellisyyden ja sitä kautta kehittämishalukkuuden selvittäminen auttaa jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa kohdentamaan toimenpiteitä tehokkaammin. Tiedolla johtamisen näkökulmasta Etelä-Savon matkailuhankkeissa tarvitaan tutkittua tietoa ei pelkästään matkailualasta vaan myös matkailuyrittäjistä.

Yhteistyön tuloksena Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen Inhimillisesti kestävät työurat -tutkimusprojekti tarjosi Osaamisloikka-hankkeen yritysten henkilöstölle mahdollisuuden osallistua tutkimukseen, josta vastaaja sai itselleen työn merkitysten ja täyttymyksen profiilin. Sen jälkeen työpajassa profiilien tuloksia käytiin läpi psykologin avustuksella.

Projektissa on mukana kaksi psykologian opiskelijaa, jotka tekevät kandidaatin opinnäytetyönsä matkailuyrittäjien työhyvinvoinnista ja työn merkityksellisyydestä, ja he haastattelivat Osaamisloikka-hankkeen yrittäjiä tutkimukseensa.

Kaijonselän Mökkien tarina

Osaamisloikka-hankkeessa on mukana Kaijonselän Mökkien yrittäjä Taina Laitinen. Hänen lähtiessään mukaan hankkeeseen mökkien vuokraustoiminta tuntui vievän kaiken energian muun työn ohella, eikä vuokrauksen jatkaminen tuntunut enää hyvältä vaihtoehdolta.

Kaijonselän Mökkien toiminta kahden vuokramökin yrityksenä tuntui pieneltä verrattuna isoihin vuokraajiin ja merkityskin toimijakentällä vähäiseltä, vaikka tilalla on ollut mökkivuokrausta 1970-luvulta saakka ja entinen päärakennus toimi majatalona 1800– 1900-luvulla.

Kaijonselän Mökeillä, kuten monessa muussakin matkailuyrityksessä Itä-Suomessa, on edessä tai meneillään sukupolvenvaihdos. Yrittäjät ikääntyvät ja nuoret ovat työllistyneet kokopäiväisesti yrityksen ulkopuolelle.

Yrittäjyyden kannattavuudessa maaseudulla on haasteensa, ja yrityskenttä jakautuu niihin, jotka kasvattavat liiketoimintaansa merkittävästi ja niihin, joiden toiminta sivutoimisena tai muun työn ohella on hiipumassa. Keskustelua onkin herättänyt sivutoimisen yrittäjyyden mahdollisuuksien tukeminen ja yrittäjyyden kokonaisuus entisillä tuotantotiloilla.

Miksi yritys on olemassa?

Riippumatta yrityksen koosta on tarpeen säännöllisin väliajoin miettiä, miksi yritys on olemassa. Miksi ei tehdä jotain aivan muuta? Maatilamatkailussa vuokraustoiminta on vähintäänkin keino kattaa kiinteitä kuluja. Parhaimmillaan tarjonta on merkityksellinen osa alueen majoitusinfraa ja palveluita.

Osaamisloikka-hankkeen verkostoissa Laitinen on yrittäjänä pystynyt asemoitumaan suhteessa muihin toimijoihin ja oppinut, mikä hänen yrityksessään toimii sekä saanut vinkkejä muilta yrittäjiltä. Jotkin toiminnan haasteet hän on pystynyt suhteuttamaan muiden matkailualan yritysten tilanteeseen.

Hankeaikana Laitinen uudisti Kaijonselän Mökkien verkkosivut, remontoi täysin toisen vuokrakohteista ja panosti kohteiden markkinointiin myös kansainvälisissä kanavissa. Yritys ei kasvata volyymia, vaan sen sijaan panostaa kohteiden ja palveluiden laatuun.

Työssään Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten/ProAgria Itä-Suomen European Region of Gastronomy -hankkeissa Laitinen on pystynyt viemään osaamistaan eteenpäin muille yrityksille ja testaamaan käytännössä eri toimenpiteitä maatilamatkailuyrityksessä. Yrittäjyydestä onkin tullut lisäarvo, johon hän voi viitata aikaa ja varsinkin lomia vievän työlään harrastuksen sijaan.