Nuorisotyö vahvistuu kouluissa ja oppilaitoksissa
06.10.2020Suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa toteutetulla nuorisotyöllä on pitkät perinteet. Perinteet ovat kuitenkin lyhyemmät kuin koululaitoksella tai nuorisotyöllä omina kehityslinjoinaan.
Käytännöt vaihtelevat kunnittain ja alueittain, joskin asian tärkeys on tunnustettu laajasti. Miten asianmukainen nuorisotyöllinen tuki mahdollistuu kaikille, asuinpaikasta tai kielialueesta riippumatta?
Koulunuorisotyön muotoja ovat nuorten osallisuuden vahvistaminen, vertaistuki ja koulupäivää täydentävät kerhotoiminnat, esimerkiksi oppilas- ja opiskelijakunnan toiminta, tukioppilastoiminta sekä liikuntaan, taiteeseen tai erityisosaamista kehittävään harrastustoimintaan liittyvät toiminnat koulupäivän aikana tai sen ohessa.
Etsivä nuorisotyö on jalkautunut kouluihin. Monessa kunnassa on rakennettu nuorisotiloja koulun yhteyteen ja palkattuna saattaa olla kokoaikainen nuorisotyöntekijä. Osa toiminnasta on koulujen henkilökunnan toteuttamaa ja osassa toimitaan yhteistyössä koulun ulkopuolisen toimijan kanssa.
Koulujen arjessa yleisen kasvatusvastuun tehtävät vievät voimavaroja opettajien opetustyöltä voimavarojen kohdentuessa laajemmin yhteiskunnallisen kasvatuksen alueelle. Osassa kodeista suhtaudutaan koululaitokseen kaiken tuen tarjoavana instituutiona vähentäen huoltajien omaa vastuun kantoa. Tämän kehityksen myötä tarve uudenlaiselle nuorisotyölliselle toiminnalle voimistuu.
Itseohjautuvuuden rinnalla myös tuki tarpeen
2020-luvulla painottuu opinnoissa opiskelijan itseohjautuvuus. Opitaan ilmiöpohjaisesti, monialaisesti ja tehdään valintoja opintojen sisällä. Tämä avaa väyliä epämuodolliselle oppimiselle, jossa nuorisotyöllä on annettavaa.
Osallisuuden ja toimijuuden korostaminen on hyvä kehityssuunta, mutta lapset ja nuoret tarvitsevat myös aikuisen tukea itseohjautuvuuden rinnalla. Kohtaamisten avulla kuullaan nuorta, avataan mahdollisuuksia ja lievennetään ahdistusta vaikeassa päätöksenteossa.
Kouluissa myös vertaisryhmillä on suuri merkitys. Oppimista turvallisesti tukeakseen nämäkin tarvitsevat aikuisen ohjausta. Nuorella on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Lapset ja nuoret viettävät merkittävän osan päivästä kouluympäristössä. Kohtaamisten määrällä ja laadulla on merkitystä.
Kasvattajien työparimalli hyödyllinen
Vaatimukset koulun kasvatustehtävää kohtaan kuormittavat opettajia, jolloin 2020-luvulla koulun kasvatustehtävään tulee osallistua koko kasvattajayhteisön. Työparimallin käyttäminen on yksi hyödyllinen ratkaisu tämän päivän tarpeisiin. Kasvattajilla on erilaisia tehtäviä; opettaja toimii oppimisen asiantuntijana ja nuorisotyöntekijä nuoren elämän ja elämäntilanteen asiantuntijana.
Nuoren kokonaisvaltaisella elämän hyvinvoinnilla on tiivis yhteys oppimiseen. Yhteinen tavoite ja perustehtävä kasvattajayhteisöllä on lasten ja nuorten kasvamaan saattaminen ja oman paikan löytyminen yhteiskunnassa. Työkentällä riittää tekemistä kaikille kasvattajayhteisön jäsenille, jossa jokainen keskittää voimansa omalle ydinosaamisen alueelle.
Juvenia edistää nuorisotyötä oppilaitoksissa
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa työskennellään koulujen ja oppilaitosten kasvattajayhteisöjen vahvistamiseksi viemällä nuorisotyö kiinteäksi osaksi koulujen ja oppilaitosten arkea.
Juvenia koordinoi valtakunnallista opetus- ja kulttuuriministeriön määrittämää ja rahoittamaa nuorisoalan osaamiskeskus Nuoskaa (nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa) sekä maakunnallista ESR-rahoitteista Yhessä eteenpäin -hanketta.
Nuoskassa tutkitaan, kehitetään ja levitetään kouluissa ja oppilaitoksissa, nivelvaiheissa ja toisen asteen asuntolapalveluissa tehtävää nuorisotyötä. Yhessä eteenpäin -hankkeessa kehitetään nuorisotyön malleja ja rakenteita Etelä-Savossa osana koulujen ja toisen asteen oppilaitosten toimintaa ja nivelvaihetta. Tavoitteena on nuorten opiskelumotivaation, yhteisöön kiinnittymisen, kouluviihtyvyyden sekä tulevaisuudenuskon tukeminen.
Tulevaisuuden askelmerkkejä
Monialaisen yhteistyön kehittäminen ja hyvien mallien mukauttaminen paikallisiin tarpeisiin on panostus tulevaisuuteen. Verkostotyö reagoi paikallisiin ilmiöihin nopeasti ja täsmällisesti. Korona-aikana nuorisotyöllä on iso merkitys nuorten kohtaamisessa, kun verkkonuorisotyö käynnistyi nopeasti. Tällä pystyttiin tukemaan koulujen ja oppilaitosten työtä nuorten tavoittamisessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön syksyllä 2020 jakama erityisavustus kouluissa toteutettavaan nuorisotyöhön tähtää uusien työmuotojen leviämiseen. Valtiollinen ohjaus on johtanut merkittävien ammattiryhmien syntymiseen aiemminkin, esimerkkinä etsivä nuorisotyö.
Samanlainen kehitys on toivottavaa myös kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön ammattilaisten osalta. Kunnilla on mahdollisuus varautua tähän kehitykseen tulevia vuosibudjetteja suunnitellessaan.
Yhteisöllisyyden ja jaksamisen tukeminen käytännössä
“Etelä-Savon ammattiopisto on mukana Yhessä eteenpäin -hankkeessa. Mikkelin kampuksella on oma Chilledu-kohtaamistila opiskelijoille, jossa ohjaaja tarvittaessa virittää keskustelua.
Nuorisotyötä haastavat tiukat lukujärjestykset, toiminnan tulee kuitenkin tapahtua koulupäivän aikana. Tauot käytetään hyväksi, tilaan on avoimet ovet ja opiskelijat päättävät itse, milloin tulevat. Matalan kynnyksen tapahtumat ja tilat helpottavat nuorten osallistumista.
Kohderyhmä ohjaus- ja nuorisotyölle on koulussa valmiina. Aikatauluja sovitellaan opettajien kanssa, mutta suhtautuminen nuorisotyöhön on ollut positiivista ja sitä toteutetaan myös oppituntien sisällä. Kaikilla on yhteinen tavoite tukea opiskelijoita ja opintojen suorittamista. Jaksamista tuetaan monin keinoin opiskeluolosuhteiden ja ympäristöjen vaihtuessakin.
Nuoren on tärkeä tuntea kuuluvansa kouluyhteisöön. Tämä edellyttää yhteisöllisyyden arvostamista ja konkreettisia tekoja. Yhteisöön kuulumisen tunne kohottaa elämän laatua ja ehkäisee osaltaan myös koulupudokkuutta.”
Sanna Airas, opiskelutoiminnan ohjaaja, Etelä-Savon ammattiopisto
