Puhu, pelastaja! Henkistä työsuojelua tarvitaan pelastusalalla

Pelastusalan henkilöstön henkinen jaksaminen on noussut keskustelunaiheeksi viimeistään COVID-19-pandemian myötä. On tärkeää miettiä, millä keinoilla turvataan pelastusalan työntekijöiden henkinen jaksaminen ja samalla toimintakykyisen henkilöstön riittävyys.

Sisäministeriön ohjeen mukaan pelastustoimintaan osallistuvien henkiseen jaksamiseen ja toimintakykyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. MentalFireFit-hankkeessa toimitaan ilmiön ytimessä.

Pelastajat kohtaavat työssään henkisesti kuormittavia työtehtäviä eivätkä he koskaan tiedä töihin tullessaan, millaisia asioita työvuoron aikana kohtaavat. Kuormittavuutta lisäävät työtehtävien aikapaine, haastavat ja vaativat työskentelyolosuhteet, riski loukkaantua, hälytysajon ajaminen sekä ajallisesti pitkät työvuorot.

Henkisesti kuormittavissa tilanteissa työtehtävien toteuttamiseen keskittyminen ja työtehtävän suorittaminen vaativat mielen hallinnan ja toimintakyvyn säilyttämisen taitoja. Tunteet on mahdollista etäännyttää työtehtävän ajaksi, mutta se ei tarkoita, ettei tunteita ole.

Vallalla pärjäämisen kulttuuri

Pelastusalalla vallitsee voimakas pärjäämisen kulttuuri, mikä saattaa estää henkilöstöä puhumasta tuntemuksistaan. Työn luonne nähdään olennaisesti pelastusalaan kuuluvaksi ja henkisestä kuormituksesta ajatellaan, ”et jos sä et sitä kestä, sit sun täytyy vaihtaa alaa”.

Kuitenkin voimakas henkinen kuormitus voi kasaantuessaan vaikuttaa työntekijän kognitiiviseen suorituskykyyn ja kokonaisterveyteen. Äkillinen henkinen kuormitus voi aiheuttaa traumaperäistä stressihäiriötä, joka puolestaan saattaa aiheuttaa alkoholin väärinkäyttöä ja altistaa muiden ahdistuneisuus- ja käyttäytymishäiriöiden kehittymiselle. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi epäsuotuisia vaikutuksia tulee lisääntyneinä sairauspoissaoloina ja ennenaikaisina eläköitymisinä.

Organisaation velvollisuutena on työturvallisuuslain mukaan huolehtia työntekijän fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä työssä. Esimerkiksi pelastusalla on kartoitettava pelastustyön kuormitustekijät ja tunnistettava, millä tavalla kuormittuneisuus oirehtii työntekijöissä. Kuormitustekijöiden kartoitus voi olla haastavaa, kun pärjäämisen kulttuuri saattaa estää työntekijöitä kertomasta, mitkä asiat tuntuvat kuormittavilta ja vaikeilta. Onnistuakseen kartoitustyö vaatii esimiesten sitoutuneisuutta ja perehtyneisyyttä asiaan, yhteistä tahtotilaa ja kulttuurin muutosta.

Ymmärrystä henkisen työsuojelun tärkeydestä

MentalFireFit on Suomen Palopäällystöliiton ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteishanke, jonka päätarkoituksena on juurruttaa henkisen työsuojelun ymmärrystä ja osaamista valtakunnallisesti pelastusalalle. Jälkipurkutoiminnan kehittäminen on hankkeessa keskeisessä roolissa.

Defusing-metodi on jalkautunut jo monille pelastusalan työpaikoille. Defusing on välittömästi kuormittavan työtilanteen jälkeen työpaikalla järjestettävä jälkipurkukeskustelu, jonka vetäjänä toimii ainakin yksi metodin käyttöön koulutettu henkilö. Defusing-istuntojen tavoitteena on yhtenäisen tilannekuvan muodostaminen, kokemuksen normalisointi ja paluu työrutiineihin sekä vertaistukiverkoston ja työyhteisön vahvistaminen. Defusing-istuntoon osallistuvat käsiteltävällä työtehtävällä olleet, ja vertaistuella onkin tärkeä rooli luonnollisen selviytymisprosessin käynnistymisessä ja sen tukemisessa.

Puhuminen tärkeintä vertaispurussa

Hankkeessa jatketaan myös vertaispurun jalkauttamista pelastusalalle. Vertaispurku on yksilöllinen keskustelu koulutetun vertaistukihenkilön kanssa. Vertaispurku soveltuu myös kasautuneen eli kumuloituneen ja purkamattoman stressin purkamiseen.

Sekä defusing-metodissa että vertaispurussa puhuminen on pääosassa. Asioiden ääneen sanominen, ammattiminän riisuminen ja oman inhimillisyytensä osoittaminen edellyttävät psykologisesti turvallista työyhteisöä. Psykologisessa turvallisessa työyhteisössä voidaan puhua omasta haavoittuvaisuudesta ja uskalletaan luottaa, ettei avoimuutta käytetä väärin.

Tulevaisuudessa henkisen työsuojelun merkitys korostuu työ- ja toimintakyvyn tarkastelussa ja työvoiman saatavuudessa myös muilla ensiauttaja-aloilla, kuten ensihoitajien, hätäkeskuspäivystäjien ja poliisien keskuudessa. Kokonaisuudessaan henkisen kuormittuneisuuden tunnistaminen, sen olemassa olon tunnustaminen ja erilaisten jälkipurkutyökalujen hyödyntäminen luovat pohjaa kaikkien ensiauttajien henkisen työsuojelun kehittämiselle.

”Vaikka ammattiminuus suojelee meitä niin, ettemme mene kohteeseen ja tilannepaikalle suojatta, pääsevät keikat joskus ihon alle.”