Ketterästi kokeillen

Sateinen marraskuun 2019 iltapäivä todisti tiettävästi ensimmäistä kertaa, jolloin metsätalouden ja englanninkielisen Information Technologyn opiskelijat kokoontuivat pohtimaan, mitä ammatillisesti yhteistä heillä on.

Työpajassa toimittiin englanniksi, ja metsätalouden opiskelijat olivat laatineet lyhyet esitykset suomalaisesta metsätaloudesta ja erityisesti sen työmahdollisuuksista IT-alan osaajille. Information Technology -opiskelijat olivat saaneet ohjeeksi miettiä, mitä he tietävät metsätaloudesta omassa kotimaassaan ja Suomessa. Hauskan lisämausteen antoi mikkeliläisen Wuudis Solutions Oy:n samaa aikaan Xamkiin toimittama harjoittelupaikkailmoitus, jossa etsittiin metsä- ja IT-opiskelijatyöparia.

Molemmilla ryhmillä työpaja liittyi ammatillisen kasvun tai Professional growth -opintojaksoihin. Tehtävänä oli myös yhdessä arvioida viestinnän onnistumista monikulttuurisessa ryhmässä. Tuloksena opiskelijat tallensivat videolle top3-vinkkinsä tällaisen viestintätilanteen onnistumiseen. Videoilla testattiin, sopisiko työskentelytapa opetusmateriaalin tuottamiseen Xamkin metsätalouden koulutuksen Digifor-hanketta varten. Opiskelijoilta kysyttiin kokeilusta palautetta.

Työpajassa IT-opiskelijat mm. kuulivat, että Suomen eri kokoiset metsäalan yritykset hyödyntävät ja kehittävät alaansa liittyviä sovelluksia. Yrityksistä osa toimii useiden IT-opiskelijoidemme kotimaissa tai lähialueilla.

Tyypillisiä metsäalan sovellukset liittyvät toiminnanohjaukseen, tietokantoihin ja avoimeen paikkatietoon. Metsäkoneissa käytetään useita sovelluksia, ja metsäasiantuntijat mittaavat ja arvioivat metsää mobiilisovellusten avulla.

Opiskelijoiden palaute kannustaa kehittämään

Lähes lennosta toteutetussa työpajassa pöhistiin yllättävän aktiivisesti. Opiskelijat työskentelivät pienryhmissä oman kielitaidon rajoja ylittäen, ja metsäiset asiat tulivat IT-opiskelijoille tutummiksi. Palautteen perusteella he olisivat halunneet syventyä asiaan perusteellisemmin. Kehittämiskohteena he toivoivat enemmän aikaa sekä työpajalle että molempien ryhmien opiskelijoiden valmistautumiseen.

Yleisesti ottaen IT-opiskelijat toivoivat, että mahdollisuuksia yhteistyöhön muiden koulutusten opiskelijoiden kanssa olisi enemmän. Metsäalan opiskelijoiden kommenteissa näkyi, että oman alan asioista englanniksi kertominen todellisessa tilanteessa tuntui mielekkäältä.

– Työpaja oli mielenkiintoinen kokemus ja opettavainen. Oli mukava kuulla eri maiden tavasta hoitaa metsiä ja kertoa miten Suomessa toimitaan. Suosittelen muillekin ryhmille työpajaa, sanoo metsätalouden opiskelija Milla Hakkarainen.

Yhteistyötä ja kehitysintoa jo opiskeluaikana

Kannustusta jatkolle antoi myös kollegakommentti: “Olisi tärkeää, että IT-opiskelijat voisivat jo opiskeluaikana tutustua esimerkiksi metsäalaan, sen opiskelijoihin ja päinvastoin. Näin yhteistyövalmiudet olisivat hyvät jo työuran alussa hyvät ja edellytykset uusille kehitysideoille paranisivat”, pohdiskeli työpajaan osallistunut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskuksen projektipäällikkö Sinikka Mynttinen.

Sama on oivallettu Wuudis Solutions Oy:ssä, joka etsintäkuulutti näiden alojen opiskelijoita. Yrityksen Business Developerin Hannu Nummisen mukaan työpariajatus syntyi, kun he pohtivat tulevaisuuden harjoittelijoita, jotka tuntisivat sekä tietotekniikkaa että metsätaloutta.

“Pohdiskelun jälkeen välähti; eihän sen tarvitse olla yksi ja sama henkilö! Määrätietoinen työpari voisi itsenäisesti kehittää pieniä palasia, jotka lopulta toimisivat osana tuotannollista ohjelmistokokonaisuutta. Parhaimmillaan työpari selviäisi itsenäisesti tilanteissa, joissa tuki henkilöstöltä olisi muuten välttämätöntä. Kansainvälistyvän toimintamme ihannetilanne olisi rohkea työpari, joista vähintään toinen viestisi sujuvasti myös englanniksi.”

Valmiuksia on, mutta työaikaakin tarvitaan

Edellytyksiä onnistumiselle vähällä suunnittelulla loi, että kielten ja viestinnän opettajat tuntevat useita aloja, niiden opettajia ja talon sisäisiä verkostoja. Meistä Johanna opettaa sekä viestintää että metsäalan opintojaksoja. Pia on opettanut vuosia IT-alan englantia eri ryhmille ja kokeillut metsäenglannin opetuksen ohella alan opettajien kanssa kaikenlaista. Tällä kertaa myös molempien ryhmien opiskelijat olivat Pialle tuttuja, mikä helpotti toimivien työryhmien suunnittelua. Näistä valmiuksista huolimatta kokeilu olisi jäänyt tekemättä ilman Digifor-hankkeen työaikaa. Toivottavasti samantyyppiset ketterät kokeilut ovat mahdollisia myöhemminkin.