Tulevaisuusverstaalla vastattiin tällä kertaa kaikkiaan kolmen hankkeen kysymyksiin, joten opiskelijat työskentelivät kolmessa pienryhmässä. Kuva: Merja Reunanen

Yamk-opiskelijat ideoivat tulevaisuusverstaalla

29.03.2020

Hyvä työelämä on yritysten ja yhdistysten tuottavuuden perusta. Tulevaisuusverstaan tuotoksen mukaan sosiaali- ja terveysalan (sote) ammattilaisten oma asenne onkin yllättäen ratkaiseva tekijä hyvän työelämän kokemukseen.

Kuntoutus- ja terveysalan koulutusyksikössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Savonlinnan kampuksella ylemmän ammattikorkeakoulun (yamk) opiskelijat tuottivat ideoita Tukea tuottavuuteen – Sote-alan yritykset uudelle aikakaudelle (TUTU)-hankkeelle.

Tuottavuuden ajatus lähtee työelämän laadusta. Työelämän laadun perusjalkana on turvallisuuden tunne. Kun työntekijä tuntee olonsa turvalliseksi, niin fyysisesti kuin emotionaalisesti, voi työhyvinvointia ja työelämän laatua nmostaa panostamalla yhteistyöhön ja osaamiseen. Tämä edistää myös työn tuottavuutta.

TUTU-hankkeen työvälineenä käytetään Lapin yliopiston Marko Kestin kehittämää työelämän laadun mittaria, jonka avulla määritetään QWL-indeksi (Quality of Working Life). Mittari pohjautuu motivaatio- ja tarveteorioihin.

TUTU-hankkeen ja yamk-opiskelun tavoitteet kohtasivat

TUTU-hankkeessa haluttiin selvittää, mistä koostuu sote-alan työntekijälle hyvän työelämän kokemus. Tähän kysymykseen vastaamiseksi järjestettiin Xamkin Savonlinnan kampuksella tulevaisuusverstas. Se on sisältynyt vuosittain sote-alan yamk-koulutusten opintojaksolle Tutkivan kehittämisen perusteet ja menetelmät. Tulevaisuusverstaalla on konkreettisesti tuotettu ratkaisuja alueellisten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden (TKI) tarjoamiin haasteisiin.

Kun aiheena oli nimenomaan sote-alan hyvän työelämän kokemus, osuvaksi vastaajajoukoksi tulevaisuusverstaalle kutsuttiin Monialainen toimintakyvyn edistäminen -yamk-koulutuksen opiskelijat. Koulutukseen osallistuneilla on jo takanaan sote-alan amk-tutkinto ja työkokemusta alalta. Opiskelijoissa on sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, fysioterapeutteja, sosionomeja ja jalkaterapeutteja. Työkokemus on tällä joukolla laajaa ja monipuolista. Se kattaa eri ikäryhmät ja sote-alan toimintaympäristöt: sairaalat, terveyskeskukset, kuntoutusyksiköt, päiväkodit, palvelutalot, nuorisotoimen, seurakunnan ja työvoimapalvelut.

Tulevaisuusverstas valmentaa yamk-opiskelijoita työelämän kehittämiseen, ja perehdyttää yhteen tutkivan kehittämisen työskentelymuotoon sovellettavaksi vaikkapa opinnäytetyön tekemiseen. Myös opinnäytetyön aihe voi löytyä tulevaisuusverstaalla käsiteltävistä hankkeista. Yamk-tutkinnoissa opinnäytetyö on 30 opintopisteen laajuinen kehittämisprosessi, joka tehdään työelämän toimeksiannoista.

Tulevaisuusverstaalla vastattiin tällä kertaa kaikkiaan kolmen hankkeen kysymyksiin, joten opiskelijat työskentelivät kolmessa pienryhmässä. Tulevaisuusverstas syvensi yamk-opiskelijoiden tutkimuksen ja kehittämisen osaamista ja tuki samalla Xamkin hanketyötä.

Työskentelyä tarkan vaiheistuksen mukaan

Tulevaisuusverstas käynnistyi valmisteluvaiheella, jossa osallistujille esiteltiin aihe ja siihen liittyvä kysymys (Kuva 1).

Kuva 1. TUTU-hankkeeseen liittyneen kysymyksen esitteli projektityöntekijä Laura Saar. Kuva: Merja Reunanen

Tulevaisuusverstaan työskentelyssä edettiin ongelmavaiheen ja ideointivaiheen kautta todentamisvaiheeseen. Ongelmavaiheessa etsittiin esteitä kehittämiselle ja syitä sille, miksi työelämässä asiat eivät suju toivotulla tavalla. Ongelmiksi tunnistettiin työyhteisön tuen puute, taloudellinen paine sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen haasteet. Etenkin työyhteisön tuen puute ja taloudelliset haasteet olivat yhteydessaä toisiinsa.

Ideointivaiheessa (Kuva 2.) tuotettiin ratkaisuja kuvattuihin ongelmiin luovasti ja ilman kritiikkiä. Prosessin etenemisen kannalta on oleellista, että villeimpiäkään ideoita ei tulevaisuusverstaalla rajoiteta. Yhtenä ratkaisuna pidettiin markkinointia, joka voisi olla vastaus alaa vaivaavaan työvoimapulaan. Yhteistyö ja verkostoituminen nähtiin myös tärkeinä. Niitä tarvitaan sekä omassa organisaatiossa, että muiden organisaatioiden kanssa. Tärkeimpänä opiskelijat näkivät kuitenkin työntekijän oman asenteen ja asennoitumisen työhönsä. Jokainen työntekijä pystyy halutessaan luomaan yhteistyöverkostoja, ja viemään eteenpäin hyvää sanaa organisaatiostaan ajatuksella ”hyvä kello kauas kuuluu”.

Kuva 2. Opiskelijat tulevaisuusverstaan ideointivaiheessa. Kuva: Merja Reunanen

Todentamisvaiheessa konkretoisoitiin ideoita ja valittiin niistä toteuttamiskelpoiset. Ehdotuksella vastattiin tulevaisuusverstaan alussa esitettyyn kysymykseen. Ratkaisuehdotus jäi TUTU-hankkeelle jatkotyöstettäväksi. Tämä tulevaisuusverstas tuotti kuvan 3. mukaisen tuotoksen työntekijän oman asenteen vahvasta merkityksestä työssä jaksamiseen sekä työelämän laatuun. Työnantajan tuki nähtiin myös tärkeänä. Esimiehen tukea tarvitsevat kaikki työntekijät, joille myös odotetaan tasapuolista kohtelua. Työnohjausta olisi oltava tarjolla tarvittaessa. Jatkuvasti muuttuvassa sote-kentässä osaaminen, sen kehittäminen ja arvostaminen sekä mahdollisimman tehokas osaamisen hyödyntäminen koettiin tärkeänä. Eikä voi unohtaa työn vastapainona elämän muita ulottuvuuksia kuten perheen ja ystävien kanssa vietetyn ajan merkitystä tasapainottavana tekijänä.

Kuva 3. Tulevaisuusverstaan tuotos hyvään työelämään vaikuttavista osatekijöistä. Kuvio: Laura Saar. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Lopuksi

TUTU-hankkeessa mukana oleville yrityksille ja yhdistyksille on tarjottu mahdollisuus osallistua QWL-mittauksiin. Mittausten toteutuksen jälkeen tämän tulevaisuusverstaan tuotosta voidaan hyödyntää hankkeen asiakastapaamisissa. Opiskelijoiden korostama työntekijän osaaminen sekä mahdollisuus käyttää ja kehittää sitä, on myös yksi QWL-indeksin taustalla olevan tarveteorian osa-alue.
Opiskelijoiden työskentely tulevaisuusverstaalla näyttäytyi innostuneena ja ratkaisuhakuisena omien kokemusten ja osaamisen jakamisena ja innovointina. Monialaisuus ja kokemusten kirjo erilaisista sote-alan työyhteisöistä avasi uusia näkökulmia. Yllättävää oli se, miten ratkaisevana työntekijän tai yrittäjän oma asennoituminen työhön välittyi.

Tukea tuottavuuteen – sote-alan yritykset uudelle aikakaudelle (TUTU) -hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta, ja sen kesto on 1.1.2019-31.12.2020. TUTU-hankkeessa on mukana yrityksiä ja yhdistyksiä Etelä-Savon alueelta. Lue lisää: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/tukea-tuottavuuteen-sote-alan-yritykset-uudelle-aikaudelle-tutu/

Lähteet:
Horelli, L. & Haaja, M. s.a. Tulevaisuusverstas. PDF-tiedosto. Saatavissa: http://maa.aalto.fi/fi/midcom-serveattachmentguid-1e4d22e3517c354d22e11e4b6b50138f6bf6d716d71/10_tulevaisuusverstas.pdf
Kesti, M. s.a. Työelämän laadusta kestävä kilpailuetu. WWW-sivu. Saatavissa: https://markokesti.wordpress.com/?s=qwl
Rubin, A. s.a. Tulevaisuusverstas. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Turun yliopisto. WWW-sivu. Saatavissa: https://tulevaisuus.fi/menetelmat/skenaariotyoskentelyn-sovelluksia/osallistavat-menetelmat/tulevaisuusverstas/

Kirjoittaneet Merja A.T. Reunanen ja Laura Saar

Reunanen on yliopettaja, joka työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kuntoutus- ja terveysalan koulutusyksikössä Savonlinnan kampuksella amk- ja yamk-koulutuksessa. Saar on lehtori, joka työskentelee Tukea tuottavuuteen- (TUTU) hankkeen projektityöntekijänä.