Kuvassa Reijo Honkonen. Taustalla näkyy liitutaulu, johon piirretty tikku-ukko. Reijo Honkonen pakinoi Read-lehdessä. Kuva: Manu Eloaho/Darcmedia

Onks tietoa?

01.06.2020

Tämä kevät ei ole päästänyt tiedeyhteisöjä helpolla. Normaalioloissa pääasiassa kädenlämpöistä ja vedenväristä tutkimustietoa tuottavat huipputiimit ovat koronan edessä ymmällään.

Valkotakkiset asiantuntijat levittävät käsiään ja sanovat, etteivät tiedä, miten virus käyttäytyy ja miten tässä lopulta käy. Aivastakaa hihaan, peskää käsiä (30 sek/kerta) ja muistakaa turvaväli, he opastavat. Tosi noloa. Yrittäisivät edes. Keksisivät jotain omasta päästä jos eivät tiedä. Ei näin pahoin maailmanjärjestystä sekoittanut virus voi talttua noin yksinkertaisilla ohjeilla. Monimutkaistakaa!

Siksi ihmiset ryntäävät hakemaan vaihtoehtoista tositietoa somesta, johon on kompostoitu kaikki maailman tieto ja luulotautisuus. Niin tein minäkin. Eikä siinä häävisti käynyt.

Mutta tähän väliin aivastus hihaan, käsien pesu (30 sek) ja vilkaisu ympärille. Yhtään ihmispoloa ei näy, vain räkätit pomppivat vielä kovin niin ruskealla nurmikolla. Kaappi on täynnä puuvillaisia kasvosuojuksia. Ne tuli hätäpäissään ostettua, koska joku niitä netissä kehui. En tuntenut ihmistä entuudestaan, mutta hän linkitti sellaisen määrän tutkimustietoa puuvillamaskien ylivoimaisuudesta, ettei muita vaihtoehtoja yksinkertaisesti jäänyt. Käytin tervettä maalaisjärkeä. Eiliseen saakka puuvillaiset maskit loivatkin harhaisen tunteen turvallisuudesta. Tänään VTT ilmoitti, että puuvilla oli vikatikki. Pitää olla aika urpo jos niitä hankkii. Tirsk.

Yritän edelleen löytää epätoivoisesti tietoa, jonka avulla voisin perustella ostokseni järkevyyttä. Aiemmin lukemani linkit eivät enää aukea. Linkkejä jakanut henkilö on hänkin kadonnut keskustelupalstoilta. Minut on petetty, tiede on minut pettänyt.

Uusimman tiedon mukaan kasvomaskin tulisi olla polyesteria. Siis jos sitä käyttää. Mutta maskin käyttöohjeet ovat monimutkaiset. Yksinkertaistakaa! Miksi ei ole maskipakkoa, miksi johtavat viranomaiset ovat erimielisiä maskin hyödyllisyydestä? Mistään ei löydy perusteluja sille, että kasvomaskin käyttö olisi järkevää täällä korvessa, jossa on todennäköisempää törmätä valkoiseen peuraan kuin ihmiseen. Päätän unohtaa maskit, ainakin toistaiseksi. EVVK.

Nöyryyttävien pettymysten jälkeen en edes tohdi ääneen lausua ideaani, että Suomeen julistettaisiin ämpäripakko.

Lisää lunta tupaan tulee iltapäivällä. Vasta valmistunut amerikkalaistutkimus todistaa, että koronakriisin alkuvaiheessa lentokentillä tehdyt kuumeenmittaukset olivat yhtä tyhjän kanssa. Voi, voi. Minä niin innostuin niistä, ne uutiskuvat mittauksista antoivat vahvan tunteen siitä, että jossain päin maailmaa virus otetaan tosissaan. Vieläkin enemmän innostuin uutiskuvista, joissa tankkiautot suihkuttivat Italiassa jotain nestettä (hopeavettä?) kaduille. Nyt on homma hallussa, ajattelin.

Mutta suomalainen asiantuntija naureskeli televisiossa tankkiautoille jo kolme viikkoa sitten. Hölmöläisten hommaa, sanoi hän.

Näiden nöyryyttävien pettymysten jälkeen en edes tohdi ääneen lausua ideaani, että Suomeen julistettaisiin ämpäripakko. Siinä olisi pleksi ja läpipäästämätön suojakerroin samassa. Pakko olisi vain muodollisuus, sillä suomalaiset rakastavat ämpäreitä. Jokainen suomalainen kulkisi ämpäri päässä ylpeänä ja tietoisena siitä, että maailmalle leviävät uutiskuvat veisivät ilosanomaa innovatiivisesta kansakunnasta, joka törmäilee ämpäri päässä itsensä takaisin maailmankartalle.

Kyllä hävettää, mutta olen jo ehtinyt jakaa ideani ja vedenpitävät mutta tekaistut tutkimustiedot sen erinomaisuudesta monilla keskustelupalstoilla. Sitä ei saa enää sieltä pois. Jakoon se on mennyt kymmeniä tuhansia kertoja. Nyt odotan kauhulla, että iltapäivälehti talikoi sen esiin. Jos siinä on allekirjoitus ”Erikoislääkäri Wuhanista”, se olen minä, eläkeläinen Mikkelistä.liiketalouden lehtori emeritus. Hän työskenteli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

Kirjoittanut Reijo Honkonen

Kirjoittaja on liiketalouden lehtori emeritus. Hän työskenteli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.