Sähkölentokoneet tulevat kaupalliseen lentokoulutukseen

Sähköisessä ilmailussa tehtiin kesällä tärkeä saavutus. Euroopan ilmailuviranomainen EASA myönsi toukokuussa ensimmäistä kertaa tyyppihyväksynnän ilma-aluksen sähkömoottorille. Myöhemmin kesäkuussa myönnettiin ensimmäistä kertaa tyyppihyväksyntä täyssähköiselle Pipistrel Alpha Velis -lentokoneelle.

Tyyppihyväksyntä tarkoittaa sitä, että lentokoneen on todettu ominaisuuksiensa puolesta täyttävän tietyn turvallisuustason vaatimukset. Tyyppihyväksyntä prosessi lähtee liikkeelle jo koneen suunnitteluvaiheesta ja lentokoneen ominaisuudet todennetaan käytännössä laajojen testien ja koelentojen kautta. Tyyppihyväksyntä on pitkä prosessi, Pipistrelin ja EASA:n tiiviin yhteistyön tuloksena hyväksyntä saatiin valmiiksi alle kolmessa vuodessa.

Tyyppihyväksyttyä lentokonetta voidaan käyttää kaupallisessa lentotoiminnassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Alpha Velis -lentokoneella voidaan antaa lentolupakirjan saamiseen tähtäävää peruslentokoulutusta. Aiemmin sähkölentokoneita on operoitu joko koe- tai harrastelentokoneina tai tyyppihyväksymättöminä ultrakeveinä lentokoneina. Näillä lentokoneilla on voinut antaa koulutusta ainoastaan lentolupakirjan haltijoille kyseisen konetyypin lentämiseen.

Toiminta-aika rajoittaa

Sähköisen lentokoneen käyttöä lentokoulutukseen rajoittaa nyt lähinnä toiminta-aika. Valmistaja lupaa koneen toiminta-ajaksi 50 minuuttia, jonka päälle tulee vielä varmuuden vuoksi käyttämättä jäävä toimintareservi. Kone soveltuu siis parhaiten laskeutumisharjoitteluun ja kentän lähiympäristössä tapahtuvaan koulutukseen.

Pipistrelin koulutusmallissa konetta operoidaan rinnan taloudellisella Rotax-polttomoottorilla varustetun Virus SW 121 -konetyypin kanssa. Konetyypit ovat rakenteeltaan hyvin samankaltaiset, ja isoimmat ulospäin näkyvät erot löytyvät voimanlähteestä ja mittari/kytkinpaneelista.

Polttomoottorikoneella on koulutusmallissa tarkoitus lentää kaikki ne koululennot, joihin sähkölentokoneen toiminta-aika ei vielä riitä.

Tulossa kiinnostavia koneita

Slovenialaisella Pipistrelillä on tällä hetkellä selkeä etumatka sähköisissä lentokoneissa, mutta lähivuosina markkinoille on tulossa myös muita erittäin kiinnostavia koneita.

Amerikkalainen Bye Aerospace kehittää koulutus- ja lentotaksikäyttöön tarkoitettuja kaksi- ja nelipaikkaisia eFlyer- lentokoneita. Tehokkaalla moottorilla varustetulle nopealle koneelle luvataan jopa kolmen tunnin toiminta-aika. Koneesta valmistetaan tällä hetkellä ensimmäistä tuotantosarjan prototyyppiä. Kone on tarkoitus tyyppihyväksyttää amerikkalaisen FAA-23-standardin mukaan. Se vastaa lähinnä eurooppalaista CS-23-standardia, jonka mukaan Alpha Velis on hyväksytty. Valmistajan mukaan koneen kahdesta eri versiosta on tehty yhteensä jo 360 ennakkovarausta.

Lentokoulutuskäytössä sähkölentokoneilla on merkittäviä etuja verrattuna polttomoottorikäyttöisiin koneisiin. Koneet ovat erittäin vähäpäästöisiä ja edullisia operoida. Jos sähkö on tuotettu puhtaasti, koneen operoinnista ei käytännössä katsoen synny lainkaan päästöjä. Säästöt syntyvät erityisesti siitä, että sähkö on edullista fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna ja sähkölentokoneen huoltokulut ovat huomattavan alhaiset verrattuna polttomoottorikoneeseen.

Mahdollisuus myös Xamkille

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tekee tällä hetkellä ilmailun kentällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Mikkelin lentokentällä toimiva Lentokoulu Pirkanmaan kanssa toteutetaan yhteistyössä koulutus, jossa opiskelija voi suorittaa samanaikaisesti sähkö- ja automaatiotekniikan insinööritutkinnon ja liikennelentäjän koulutuksen. Pyhtäällä sijaitsevan nopeasti kehittyvän Helsinki-East Aerodromen kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa dronetoiminnassa.

Kaupallisen lentokoulutuksen näkökulmasta sähköisten lentokoneiden tulo markkinoille tarjoaa erityisen mielenkiintoisen mahdollisuuden luoda uudenlaista tulevaisuuden lentokoulutustarjontaa.

Kriisistä kasvuun

Juuri nyt ilmailuala käy lävitse historiansa suurinta kriisiä COVID-19-viruksen aiheuttamien matkustusrajoitusten vuoksi. Ilmailu on kuitenkin historian saatossa osoittanut kykyä toipua kriiseistä suhteellisen nopeasti.

Lentoliikenteen tärkeimpiä kasvuajureita ovat talouskasvu, lentomatkustamisen hinnan halventuminen sekä väkirikkaiden kehittyvien maiden kasvava keskiluokka. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna nämä kasvuajurit ovat yhä olemassa. Ei siis niinkään ole kysymys siitä, palautuuko lentoliikenne vaan siitä, millaisena lentoliikenne palaa kasvu-uralle?

Näyttää todennäköiseltä, että terveysturvallisuuden ohella ilmailun seuraava kasvukautta leimaa asteittain alkava siirtyminen sähköisiin lentokoneisiin.